torstaina, marraskuuta 15, 2012

Kulmurit



Nykyisin Hedy antautuu hampaiden tarkastukseen oikein nätisti. Viime viikkoina uutta purukalustoa on tutkailtu lähes joka päivä, ja pikkutyttö taitaa pitää hampaiden esittelyä jo ihan rutiinitoimenpiteenä. Sen maitohampaat ovat irronneet kyllä ajallaan, mutta nyt huolestuttaa alaleuan uusien kulmureiden asento. Ne näyttävät olevan liian sisällä, mutta toivottavasti ne raivaavat tiensä oikeaan asemaan eli yläleuan 3. hampaan ja kulmurin väliin. Kaksi huolenaihetta on kuitenkin pyyhitty pois, kun sain tietää, että Inton ja Urhon miehiset vehkeet ovat laskeutuneet pusseihinsa. Kaikenlaisia huolia kasvattajalle vielä tässäkin vaiheessa kerääntyy, mutta tärkeintä on, että pennut kasvavat ja kehittyvät terveinä niin luonteen kuin rakenteen puolesta. Pentue on nyt viiden kuukauden ikäinen eli lapsuusiän loppuvaiheilla. Nyt kannattaa käyttää hyväksi pennun valtava oppimishalu, sillä se on valmis tekemään melkein mitä vain se uskoo omistajan haluavan. Murrosikä voi tosin tuoda taantumusta, mutta nuorena opitut asiat muhivat kuitenkin pennun päässä ja putkahtavat esiin myrskyn laannuttua. Myönnän olevan hieman saamaton Hedyn yksilöopetuksessa, se kun seuraa joustavasti lauman mukana ja näyttää oppivan perusasiat Eeviä ja Finaa matkimalla. Tiedän, että pitäisi lähteä sen kanssa yksin kävelylle ja keskittyä hallittuun remmikävelyyn ja reagointiin vastaantulijoiden suhteen.

Tänä aamuna olimme taas agilitytreeneissä Evan ja cockereiden kanssa. Aluksi aikuiset koirat harjoittelivat vuorollaan ja lopuksi Hedy ja Enya saivat harjoitella muutaman esteen sarjoja: putki, rengas ja hyppyjä. Hyppyrimat on korvattu eristysputken puolikkailla. Enyaa on helppo motivoida, sillä se tekee melkein mitä vain lelupalkinnon avulla. Hedyä jännittää sen verran, että lelu ei kelpaa palkinnoksi. Yritän kuitenkin motivoida sitä lelulla, sillä pitkän päälle namipalkinto häiritsee keskittymistä. On mielenkiintoista nähdä, että cockeri on paljon rohkeampi ja ennakkoluulottomampi kuin staffi ainakin treenin alkuvaiheissa.

Alkuviikolla kutsuin Urho-veljen leikkimään Hedyn kanssa. Vaikka sisarukset eivät ole kuukausiin tavanneet, leikki sujui mainiosti heti alkumetreiltä. Kun sää oli kuiva, takapihalla oli mukava painia ja juosta. Kahden staffin leikki oli tasavertaista, kun kummallakin oli samantapaiset otteet. Kun kumpikaan ei yrittänyt pomotella, ei myöskään tarvittu erotuomaria leikin kiihtyessä. 

Hedy 5 kk

Kuulon pitäisi näillä korvilla pelata