maanantaina, huhtikuuta 10, 2017

Päivystyskeikka ja dallaspullia

Hedy ja Fina innostuivat katselemaan taitoluistelun MM-kisoja

Seitsemän viikon piina kipsijalkaisena on päättynyt, ja elämän pienet tavalliset asiat tuntuvat ainakin aluksi niin suurilta. Juhlaa on, kun pääsee saunaan, voi liottaa itseään suihkussa, saa puettua farkut ja vedettyä normaalin kengän myös oikeaan jalkaan. Murtuma on parantunut hyvin, mutta kuten saman kokeneet ovat kertoneet, kävelemään opettelu on vaivalloista ja tuskallista. Jumppaan ahkerasti fysioterapeutin ohjeiden mukaan ja kävelytän koiria metsässä hampaat irvessä. Uskon vahvasti kuntoutuksen voimaan ja siihen, että päivä päivältä helpottaa.

Kun minun vaivani alkaa olla paremmalla puolella, Hedy tuotti meille seuraavan shokin. Olin ihmetellyt, kun sille ei ole ruoka kelvannut ja välillä se on kulkenut häntä koipien välissä. Toisaalta juoksuista oli kulunut noin kaksi kuukautta ja nartulla saattaa olla valeraskauden oireita, alakuloa ja syömättömyyttä. Viime torstai-iltapäivänä se oksensi ja ripuloi ja huomasin sen olevan kovin kuuma. Mittasin kuumeen, jota olikin lähes 41 astetta. Elias tutki Hedy, mutta ei huomannut kohdun olevan suurentunut eikä mitään vuotoa. Kun Hedyn kunto vain huononi, lähdin viemään sitä yliopistolliseen eläinsairaalaan. Nyt se oli jo alkanut vuotaa ja ultrassa todettiin mätäkohtu. Hedy otettiin heti leikkauslistalle ja kotiin luvattiin soittaa, sitten kun leikkaus olisi ohi. Kello 2 yöllä sain soiton, että Hedy on leikattu, ja voi olosuhteisiin nähden hyvin. Kohdun sarvissa oli ollut runsaasti märkää, ne olivat 3 cm:n paksuisia, kun terveessä kohdussa sarvet ovat niukasti lyijykynän paksuisia. Jos leikkauksen kanssa olisi viivytelty, Hedyn olisi voinut käydä huonosti. Nyt kolme päivää leikkauksesta se on pirteä ja vauhdikas, on vaikea uskoa, että se on ollut niin vakavasti sairas. Nyt pitää unohtaa pentusuunnitelmat, mutta tärkeintä on että saatiin Hedy terveeksi.

Hedy on juuri kotiutettu sairaalasta ja kovasti vielä väsyttää


Gina ei ole handikappini vuoksi päässyt agilitykentille kahteen kuukauteen. Sen aika on näköjään käynyt pitkäksi ja tyttö on keksinyt omia aktiviteetteja. Tänään se oli tullut Ristoa vastaan Kinder-munan lelu suussaan, Se oli jo ahminut kaksi suklaamunaa ja niiden lisäksi 10 dallaspullaa. Totisesti, tytön täytyy päästä pian urheilemaan, ettei vyötärönympärys kasva liiaksi. Keskiviikkona aion kokeilla etäohjausta, seison keskellä kentää ja huutelen Ginalle estekuvioita.