perjantaina, syyskuuta 12, 2025

Kesämuistoja

Junaa odottelivat myös nämä komeat hirvakset
Makuuvaunussa nukutaan sikeästi

 Kolme viikkoa Kemijärvellä hurahti nopeasti ja huomasin että viihdyn hyvin itseni kanssa. Olihan seurana tietenkin Isla ja Kayla sekä vierailemassa poika ja pojanpoika opiskelijakavereineen. Mukavaa oli kuitenkin palata Espoon kotiin ja tuttujen toimien pariin. Tosin töitäkin riitti sillä piha oli kuin viidakko, kukkaistutukset huusivat vettä ja rikkaruohot tunkivat esiin pihalaattojen saumoista. Helle oli paljon tukahduttavampi kuin mökillä, siellä järven tuulet sentään toivat hieman raikkautta. Nyt voi jo sanoa hyvästit kesälle, sillä sade vihmoo ikkunaan ja lämpömittari nousee tuskin 15 asteeseen. 

Jaden pennut ovat jo puolivuotiaita, rimppakinttuja kuten tähän ikävaiheeseen kuuluu. Olin ohjeistanut omistajia seuraamaan hampaiden vaihtoa, varsinkin kulmureiden asettumista oikeaan väliin. Luckyn toinen kulmuri näytti aluksi menevän vinoon, mutta ohjeistin Ristoa painamaan/vetämään sitä ulospäin jopa monta kertaa päivässä. Tämä onnistui hyvin, sillä Risto vietti juuri "työlomaa" Jäppilässä ja hänellä oli timpurin töiden välissä hampaan vetotaukoja. Nyt kulmuri on oikein paikoillaan ja Luckyn hammasrivi moitteeton.

Luckyn kulmuria odotellaan


Kaylalla oli ikävä emäntää 





Parin vuoden tauon jälkeen järjestimme taas perheen rapukestit täällä Tammitiellä. Viime vuonna oli vielä niin tuoreessa muistissa Eliaksen lähtö, että juhliminen ei tuntunut oikealta. Nyt päätimme juhlia nimenomaan Eliasta muistellen, miten tärkeää hänelle oli perheen kokoontuminen, hauskan pito, laulaminen ja herkutteleminen. Tällä kertaa koko perhe osallistui järjestelyihin, tein "projektikaavion", johon merkattiin osallistuja eri tehtäviin, aikataulut ja hankinnat. Hienosti se toimi eikä emännän tarvinnut tuntea rasittuneensa järjestelyjen takia. Koirat olivat tietenkin mukana eli 17 henkilön lisäksi pöydän ympärillä pyöri neljä staffia, parsonrusseli ja kääpiösnautseri. Jaksan aina ihailla näiden koirien yhteensopivuutta, ei tule kinaa mistään ja kaikki löytävät paikkansa laumassa. 

Maanantaina palasin jo perinteeksi muodostuneelta Stresan matkalta. Kustannusosuuskuntamme jäsenet ovat kokoontuneet Italian Stresassa jo 8 kertaa ja taas matkassa oli paljon tuttua mutta myös jotain uutta. Ohjaajamme Mari Mörö oli antanut tehtäväksi kirjoittaa essee novellin aiheesta Varautumisia, ja tekstejä analysoimme ahkerasti. Aihe antoi myös paljon aihetta pohdintaan. "Työn" lisäksi ehdimme nauttia kulttuurista, herkullisista aterioista ja Lago Maggioren ihanista maisemista. Kotimiehinä olivat Henrik ja Aleksandra ja saatoin olla huolettomana matkoilla, sillä heillä on "hyvä koirakäsi".

Lago Maggiore

Kotimiehet ottivat Islan mukaan katsomaan kuunpimennystä