Virallista

Dieselin kasvattaja Marica ja omistaja Tiia kävivät viikonlopppuna katsastamassa pentulauman. Tiia huokaili palleroiden ihanuutta ja "valitti", ettei voi ottaa yhtään niistä,  kun kaikilla on jo koti. Marica oli oikein tyytyväinen pentujen ulkonäköön ja käyttäytymiseen. Hänen mielestään kaikkien rakenne näyttää hyvältä, samoin mittasuhteet. Lopullisen arvion voi oikeastaan sanoa vasta parivuotiaasta staffista, sillä tämä rotu kehittyy hiljalleen täyteen muotoonsa. Voi tietty jännittää, miten korvat asettuvat, miten häntä laskeutuu, miten purenta muotoutuu ja pojilla vielä kivekset laskeutuvat. Tärkeintä on kuitenkin koiran terveys ja luonne, ja jos ollenkaan perintötekijöihin voi uskoa, ne ovat kohdallaan.

Viikonloppuna Tammitiellä oli vilkas liikenne, sillä kaikki muut paitsi virolaisen perheen jäsenet kävivät katsomassa pentuja. Samalla myös määräytyi lopullisesti kunkin pennun koti. Hedy ja Fina yrittivät tehdä parhaansa ja esittää myös parhaintaan. Ensitapaamisen perusteella uskon, että kaikilla pennuilla on odottamassa hyvä koti ja aktiiviset, rakastavat isännät/emännät. Illalla kaikki koirat, niin pennut kuin aikuiset,  olivat vieraiden viihdyttämisestä aivan uupuneita.

Marican käynnin yhteydessä sain myös astutustodistuksen hyväksyttyä ja eilen lähetin pentujen rekisteröintitiedot Kennelliittoon omakoirapalvelun kautta. Huomenna pennut saavat mikrosirut, ja sitten vain odotellaan rekisterikirjojen saapumista. Verrattuna entisaikojen viikkoja kestävään paperirumbaan digitaalinen rekisteröinti on tosi kätevää.

Pentulaatikko on purettu ja pennut ovat muuttaneet yläkertaan työhuoneeseeni, missä niillä on enemmän vapaata liikkumistilaa. Olen aidannut itselleni työpisteen tietokonenurkkaan niin, että riiviöt eivät pääse repimään piuhoja. Toisaalta on hauska tehdä työtä ja katsoa välillä vipeltäjiä. Aamulla tosin on edessä kakka/pissa-siivous, sanomalehtien vaihto ja huoneen tuulettaminen. Iltapäivisin porukka pääsee nurmikolle aitaukseen nuuhkimaan maata ja kesäilmaa.

Vaikka päivät pyörivät melkein kokonaan pentujen hoidossa, olen ehtinyt sentään harjoittelemaan ja kilpailemaan Ginan kanssa. Sunnuntain kisoissa kaikki osui kohdalleen ja teimme virheettömän radan. Oli hieno tunne tulla maaliin taputusten saattamana. Nyt Ginalla on koossa agilityn SM-kisoihin tarvittavat tulokset ja edessä on osallistuminen kesäkuun 18.-19. päivä pidettäviin arvokisoihin. Lauantaina kisaamme Agility Sport Teamin joukkueessa ja sunnuntaina on edessä yksilökisa. Huh, jännittää jo nyt. Otin Ginan meille kotiin treenaamaan, jotta yhteistyöstämme tulisi hieman joustavampaa. Jos haen sen kotoa suoraan kisakentälle, se käy tosi kuumana ja spurttaa lähdöstä kuin paineventtiili avattuna.

Ruokailua hyvässä järjestyksessä. Ylhäältä vas: Join The Gang "Jedi", Joyride "Åsa",  Justin The Mood "Primi", James Dean, Jetlag "Uuno", Jumper Boy "Koda"

Lounas nurmikolla

Kolme sukupolvea omenapuun alla

Riiviön eleitä

Jokainen päivä pentujen elämässä on suuri askel. Eilen ne vielä arastelivat liikkumista laatikon ulkopuolella, mutta tänään tehtiin jo tutkimusmatkoja. Kyytiä saivat matonhapsut ja sandaalit, ja naskalihampailla kokeiltiin varpaiteni tuntoherkkyyttä. Nyt kun pennut ovat havainneet, että elämää on pentulaatikon ulkopuolella, ei kestä kauaa ennenkuin ne oppivat kiipeämään sieltä ulos. Jo pariksi yöksi olen laittanut korotetun esteen aukon kohdalle. Edessä on pian muutto työhuoneeseeni, jossa voin antaa niiden liikkua vapaasti kunhan vain olen aidannut tietokoneen ja oheislaitteet kunnolla. Kun sää on ennusteiden mukaan taas lämpenemässä, voidaan päivään sisällyttää myös ulkoilua. Pennut saavat maistella ja haistella ulkoilmaa nurmikolle kootussa aitauksessa.

Punkit ovat tämän kesän riesa ja poistin eilen Hedyn korvasta yhden pallukan. Emme ole antaneet sille punkkiestolääkitystä imetystä ajatellen, mutta Bravecto-purutabletin pitäisi olla turvallinen myös imettävälle nartulle. Huomenna haetaan lääke apteekista, ja toivottavasti saadaan pidettyä inhotukset loitolla. Pennuillekin voi antaa Bravectoa kunhan ne ovat yli 8 viikkoa.

Hedy ottaa äitiyden rennosti tässä vaiheessa. Se käy imettämässä pentuja silloin kun painetta syntyy nisiin. Tärkein tehtävä tuntuu olevan pentujen ruokailun vahtiminen, sillä se himoitsee niiden puuroa. Heti kun annan luvan, se hyppää laatikoon ja putsaa ruokakupit kiiltäviksi. Pennut ovat reippaita syöjiä, Hedylle ei jää paljoa nuoltavaa. Hedyllä on valtava nälkä koko ajan ja lisätyistä ruoka-annoksista huolimatta se on surkean laiha. Pian alan vierottaa pentuja kokonaan, ja sitten Hedy pääsee palautumaan entisiin mittoihinsa.

Viime sunnuntaina vietimme Annan kanssa nimenantojuhlaa. Pennut saivat viralliset nimet, joiden etuliite on Greenline,  mutta kutsumanimet voivat uudet omistajat vapaasti valita.

Join The Gang (poika 1)

Jetlag (poika 2)

Joyride (tyttö 1)

Jumper Boy (poika 3)

James Dean (poika 4)

Justin The Mood (tyttö 2)

Retki laatikon ulkopuolelle otti voimille

Lisäruokaa, nam!

Poika 2

Hedy alkaa olla kovilla, sillä joka kerta kun se astuu pentulaatikkoon, kuusi nälkäistä pentua hyökkää sen vatsan alle taistellen parhaista maitohanoista. Pentujen hampaat ovat juuri puhjenneet ja saatta olla että ne käyttävät pieniä naskaleita tarttuessaan nisiin. Yritän parhaani toimiakseni ruokapaikkojen oikeudenmukaisena jakajana, sillä isommat pennut ryntäävät parhaille paikoille. Suurimmat pojat painavat jo melkein puolitoista kiloa, pienimmät hiukan alle kilon. Eilen tarjosin pennuille ensimmäiset maistiaiset  Royal Canin pentumoussea, eikä kukaan epäröinyt hetkeäkään, voiko kiinteää ruokaa syödä. Kun ensimmäinen annos vierasruokaa ei näyttänyt häiritsevän ruoansulatusta, tänään annoksia lisättiin. Hätäistä ja sotkuista puuhaa syöttäminen on, sillä pienet tassut osuivat usein ruokakuppiin, ja ruokaa oli pian kaikkialla muualla kuin kupissa. Hedy tosin piti huolen loppusiivouksesta ja nuoli kaikki jäämät niin laatikon seinistä kuin pentujen turkeista. Huomenna lisätään annoksia taas niin, että pian syödään neljä kertaa päivässä penturuokaa ja väliaikoina lutkutetaan emon tissejä.

Maitokorviketta

Kuppi puhtaaksi

Syönnin ja nukkumisen välissä pennut harjoittelevat jo leikkimistä, ne näykkivät toisiaan ja jopa murahtelevat. Nyt on alkamassa sellainen vaihe, että viihtyisin pentulaatikon äärellä suurimman osan ajastani. Toisaalta kasvattajan työ lisääntyy päivä päivältä, kun Hedy siirtää laatikon putsauksen ihmisten tehtäväksi.

Pentulaatikossa harjoitellaan jo leikkimistä

Maailma avautuu

Pojat 1 ja 3

Tytöt 6 ja 2

Pojat 4 ja 5

Kaksiviikkospäivän kunniaksi pennut avasivat silmät ja katselevat nyt uteliaina ympäröivää maailmaa. Tosiasiassa ne eivät vielä näe kovin hyvin, mutta päivä päivältä näkökenttä tarkentuu. Avoimet silmät tekevät niistä suloisen ilmekkäitä, ne eivät enää ole vain iniseviä pötkylöitä. Jalat kantavat myös yhä paremmin, ja pentulaatikossa liikutaan jo vauhdikkaasti. Kynnet olivat kasvaneet niin paljon että alkoivat takertua vilttiin ja niinpä eilen tehtiin pedikyyri. Lyhensin pienillä terävillä saksilla 156 pienenpientä kynttä, eikä yhtään vauriota sattunut, vaikka pikkuiset tassut viuhtoivat.

Tänään pennut saivat ensimmäisen matokuurin, jota sitten jatketaan kahden viikon välein 8-viikkoiseksi asti. Tällä varmistetaan, että mahdolliset loiset kuolevat kaikissa kehitysasteissaan. Hedy saa samaan aikaan matokuurin, sillä loiset saattavat kulkeutua emon maidon mukana pentuun. Inhottavaa ajatella, että näissä suloisissa pennuissa olisi matoja, mutta parasta on tehdä loishäätö varmuuden vuoksi.

Hedy on huolehtiva mutta rento mamma. Se oleskelee jo paljon meidän kanssamme yläkerrassa, mutta sitä ei tarvitse patistaa lapsia syöttämään. Kun tulemme lenkiltä, se usein vain kurkistaa alakertaan todetakseen, että pennut nukkuvat.  Isoäiti Gina kävi lauantaina kylässä ja oli kovin utelias lapsenlapsistaan. Emme päästäneet sitä ihan pentulaatikon luo, mutta se sai kurkkia ovensuusta sisään. Hedy oli varuillaan, mutta ei ajanut Ginaa pois. Pentuhuoneen ulkopuolella koirat seurustelivat normaalisti ja kirmailivat kavereina ulkona. Kunhan pennut kasvavat leikki-ikään, voi olla että niillä on monta leikittäjää.