Kun Hedy oli täyttänyt vuoden kesäkuun puolessa välissä,
arvelin että se ei enää kokeilisi hampaitaan huonekaluihin, ei pissaisi
matoille, ei maistelisi saunan lauteita eikä pesuhuoneen vesiputkia. Otin lehtiön
ja kynän ja aloitin kierroksen talossa. Jokaisessa huoneessa silmäilin
kriittisesti ympärille ja merkitsin muistiin korjattavat kohdat. Merkintöjä
syntyi lähes kolmekymmentä. Huh, huh, onpa pikku staffityttö ollut melkoisen aikaansaava.
Osa tuhoista oli saanut jo alkunsa Finan pentuaikana, Hedy oli vain jatkanut
työstämistä. Ostin rautakaupasta puumassaa, Multifill-täyteainetta, erilaisia
ja –värisiä maaleja, pensseleitä, hiekkapaperia ja liimaa. Korjaustöiden
aloitus tekeytyi mielessäni pari kuukautta, kunnes toissa viikolla otin ns.
härkää sarvista. Kun pääsin alkuun ja aloin nähdä työn tuloksia, innostus
valtasi minut ja taisin lopulta korjata muutakin kuin vain Hedyn jälkiä. Jopa
eteisen kulunut kynnys sai makeoverin betonimaalin avulla. Amatöörientisöijäksi
tein mielestäni hyvää jälkeä, ja varmaan oppisin taitavaksi tekijäksi, jos
jatkaisin harrasteluani. Puhtaat ja raikkaat matot on myös levitetty lattioille.
Vanhan tuolin kulmat ovat olleet herkullista nakerreltavaa
Puumassa ja maalaus tekivät vanhasta tuolista uuden vanhan
Arkussa olikin jo enemmän korjattavaa
Hedyn hampaanjäljet peitelty
Hedy on ollut ensimmäistä kertaa yökylässä yksin, kun Riston
perhe otti sen mukaansa Jäppilään. Gina vuorostaan tuli meille yökylään, kun
olin ilmoittanut sen lauantaiksi oman seuran agilitykilpailuihin. Vain
lahjattomat treenaa pätee Ginaan, sillä kolmeen kuukauteen se ei ole käynytkään
agilitykentällä. Siihen suhteutettuna sen kisat sujuivat hienosti.
Ensimmäisellä radalla tuli vain yksi virhe, keppien loppuosassa. Toisella
radalla tuli usea kieltovirhe, joista sitten tuli hylkäys. Kuitenkin meno oli
niin lennokasta, että jopa tuomari kehui Ginaa. Ilmoitin Ginan nyt
talvitreeneihin, sillä noita luontaisia taitoja kannattaa kyllä jalostaa ja samalla
saada yhteistyöhön varmuutta. Raportti Jäppilästä tuli sunnuntaiaamuna ja
siihen mennessä Hedy oli jyrsinyt superlonpatjan palasiksi. Oli kuulemma vanha
huono patja. Tänään tuli multimediaviesti, missä Hedy istuu pöydällä kun Risto
editoi läppärillä valokuvia. Ei meillä sentään koirat istu pöydällä. Kun tänä
iltana vaihdamme koirat takaisin, saattaa olla että tarvitaan yhden vuorokauden
lepo ennen kuin viikonlopun stressi on saatu karistettua pois.
Alla video Ginan kisaradasta
Lopuksi vielä jatkoa Elisa-tarinalle. Reklamaatioon tuli lopulta vastaus, jossa pahoiteltiin tapahtunutta. Luvattiin myös hyvittää heinäkuun matkapuhelinlasku (aika jolloin puhelimet eivät toimineet) sekä puolet seuraavasta laajakaistamaksusta. Seuraavalla viikolla tuli sitten elokuun matkapuhelinlasku, jossa yllättäen oli 10 euro lisä maksuhuomautuksesta. Kun soitin asiakaspalveluun, kävi ilmi että huomautus koski hyvitettävää laskua. Maksu luvattiin poistaa seuraavassa laskussa. Seuraavana päivänä tuli postissa sekä huomautuslasku että muistutus (hyvityslaskusta). Siis ensin laskutetaan, sitten huomautetaan. Laskussa oli myös 18 euroa asiointipuheluista, jotka olin joutunut käymään kun samaan sopimukseen kuuluva maksupääte oli viallinen. Summa luvattiin myös hyvittää seuraavassa laskussa. Täytyypä syynätä tuo tuleva lasku tarkkaan ja katsoa että luvatut hyvitykset on hoidettu. Elisa ei tosin maksa ajasta, jonka olen käyttänyt puheluihin, virheellisten toimitusten tarkastamiseen ja laskujen oikaisemiseen.
Katsotaan täyttyykö vastedes Elisan lupaus "Toivomme, että voimme jatkossa palvella teitä odotustenne mukaisesti" toteutuu.
Neljän viikon lomasää Kemijärvellä oli keskimäärin oikein
kesäinen. Kun puolet ajasta päivälämpö pysytteli 12 asteen paikkeilla, ja lopun
aikaa hipoi jopa 30 astetta, keskiarvo oli noin 20 astetta. Päällimmäiseksi
muistiin jäivät retket Kemijärven hienoille uimarannoille ja leppeät illat
kuistilla auringon painuessa myöhään vaarojen taa.
Tyyni järvenselkä ja
auringonlasku vaarojen taakse puolen yön maissa on niin sykähdyttävä näky, että
sitä ei koskaan lakkaa ihailemasta.
Lämmin sää edisti Finan uimaharjoittelua ja se uskaltautui
yhä kauemmaksi veteen lelun perään. Se olisi jatkanut pulikoimista loputtomiin
ja siksi uimalelu piti piilottaa välillä. Eevi ui maltillisesti muutaman metrin,
mutta Hedy kasteli nipin napin varpaansa rantavedessä. Pohdin jo olisiko
Finasta vesipelastuskoiraksi, sillä niin rohkeasti se syöksyi veteen. Muutaman
kerran sain sen houkuteltua jopa hyppäämään laiturilta.
Vaikka mökin nimi on Piilopirtti, tien sinne löytävät
helposti niin sukulaiset kuin ystävät. Parhaimmillaan muona vahvuus oli
seitsemän ihmistä ja neljä koiraa. Roy ja Werner (15 ja 15) matkustivat elämänsä
ensimmäisen kerran junalla ilman vanhempien tukea ja turvaa. Kemijärven
asemalla hieman huolestuimme, kun kaikki matkustajat näyttivät jo tulleen ulos,
mutta poikia ei vain näkynyt. Lopulta Elias kävi herättelemässä pojat
makuuvaunusta. Pojat pitivät huolta ruokahankinnoista, sillä heti ensimmäisenä
iltana uistimeen tarttui 4,5 kilon hauki. Sen perkaaminen oli melkoinen urakka,
siihen tarvittiin jo järeämpiä aseita kuin pelkkä fileerausveitsi. Pojat
osallistuivat myös Räisälän hauenuistelukisaan, mutta parikiloinen saalis ei
tuottanut kärkipään sijoitusta.
Ensimmäisen illan saalis, hauki 4,5 kg
Paria päivää myöhemmin saimme vieraaksi Jukan, Pyryn, Annan
ja Voitto-parsonin. Jukka ja Pyry pakkasivat retkeilyvarusteet ja kanootin
autoon ja lähtivät edelleen Oulankajoelle yöretkelle. Kaikki ei kuitenkaan
mennyt kuin Strömsössä, sillä kanootti juuttui koskissa kiviin veden vähyyden
vuoksi ja siksi retki piti lyhentää puoleen. Jukan kalastusvälineet unohtuivat
lounaspaikalle ja niin retken toinen tärkeä osa meni mönkään. Seuraavana aamuna
haimme heidät Oulankajoen kanjonista ja kannoimme kanootin metsän kautta
autolle.
Anna aamulenkillä staffityttöjen ja parsonpojan kanssa
Puolivuotias Voitto on kehittynyt reippaaksi ja
tottelevaiseksi koiraksi. Se muisti hyvin lauman järjestyksen; Eevin
hännänalusta ei saa haistella, Finalle pitää alistua, mutta Hedyn kanssa voi
leikkiä mielin määrin. Kun tilanne kävi kovin jännittäväksi, Voitto painui
talon alle tarkkailuasemiin eikä tullut pois, vaikka nameilla houkuteltiin.
Porot kiinnostivat sitä kovasti, ja korvat lukkiutuivat jopa Jukan käskyille,
kun aidan takana piti tutkia poron jälkiä.