 |
| Grande Motten (3600 m) jäätiköltä ei pidä poiketa off-rinteille |
 |
| Kotikylä alhaalla |
|
|
|
|
|
 |
| Mont Blanc |
Tänä talvena en ollenkaan ehtinyt ottaa esille
talviurheiluvälineitä. Kerran jo lupaavan säätiedotuksen innoittamana
suunnittelin murtomaahiihtoretkeä, mutta jotain meni pieleen meteorologin
ennustuksessa, sillä aamu koitti sateisena ja sumuisena. Päätin silloin, että
Espoon ladut saavat tältä talvelta jäädä kokeilematta. Läheinen luistinrata oli
useamman viikon ajan hyvässä kunnossa, ja ehdimme jo suunnitella perheen
yhteistä luistelutapahtumaa. Viikot vierivät, lämpömittari kohosi ja jää suli
ja niin luistelutapahtuma muuntui tennisturnaukseksi EVS:n hallissa. Onneksi
olimme jo syyskuussa varanneet hiihtomatkan Ranskan alpeille, ja harvoin on
lumiloma tuntunut niin ihanalta. Val d’Iseren yläkylässä Tignesissä oli lunta
yli metrin ja ylhäällä vuorilla jopa kaksi metriä. Päivisin aurinko lämmitti
alarinteet sohjoksi ja värjäsi kasvomme punaisiksi, mutta yöpakkanen palautti
taas rinteet laskettelukelpoisiksi. Kuuden tunnin laskettelu, saunominen ja
illallinen oli niin rankka päiväohjelma, että viimeistään kello kymmeneltä
vaivuimme jo unten maille.
 |
| Bernhardilainen toimettomana terassiravintolan terassilla -onneksi. |
 |
Touhukas spanieli korjasin terrassin ympäriltä tyhjiä pulloja
|
Kotona koirat olivat hyvässä hoidossa tarmokkaan Roy-dogsitterin
toimesta. Soittooni hän vastasi kaiken sujuvan hyvin, vaikka hän joutuu
nousemaan jo klo 6 ulkoiluttamaan koiria, jotta ehtisi Leppävaaraan kouluun.
Eevi oli kuulemma ollut hieman rasittava, sillä se oli haukkunut ja pyytänyt
ulos vähän väliä. Luulen että se oli ikävöinyt meitä, ja siksi yrittänyt saada
Royn huomiota puoleensa. Viimeisenä päivänä Roy soitti, että oli joutunut
pesemään alakerran käytävän maton Hedyn ripuloinnin jäljiltä. Poikaparka oli
melkein oksentanut, siivotessaan haisevaa läjää. Hän oli myös antanut Hedylle
Tylosin-tabletin Eliaksen ohjeiden mukaan, ja niin ripulista ei ollut
tietoakaan kun palasimme kotiin. Epäilen että Hedy oli päässyt nappaamaan
kaapista possunkorvia, sillä pussin riekaleita löytyi lattialta. Siivoustehtävä
ei Royta säikäyttänyt, sillä hän on varannut jo itselleen koiranhoitopestin tuleville
matkoillemme.
Me seniorit selvisimme lasketteluviikosta ehjinä, mutta sen
sijaan samaan aikaan Andorrassa laskettelulomaa viettävä vanhin poika oli
epäonninen. Hän kaatui suojasään pehmittämässä rinteessä ikävin seurauksin.
Sääriluun yläosa murtui ja poika kuljetettiin paikallisen sairaalan kautta
Jorviin operoitavaksi. Nyt hän makaa alakerrassa toipumassa ja odottelee jalan
parantuvan sen verran, että voisi palata omin voimin kotiin Las Palmasiin.
Tammitien toimintakeskuksessa on seuraavat viisi päivää vilkasta.
Jalkapotilaan lisäksi tänne majoittuvat Werner, Roy ja Henrik sekä Gina-staffi.
Onneksi pojat pystyvät hoitamaan jo melko itsenäisesti koulumatkat ja
urheilumenot. Henrikillä on helpointa, sillä hän on homepakolaisena läheisessä Espoonlahden
koulussa. Viime vuoden Henrik poti jatkuvaa flunssaa, ja syynä oli varmaan
Viherlaakson koulun homeongelmat. Roy kulkee matkat moottoripyörällään, mutta
Werneriä pitää varmaan avustaa Kauklahden koulumatkoissa. Ruokavarastot on
täytetty ja viiden päivän menu on helposti valmistettavia laatikoita, patoja ja
keittoja. Neljän staffin ulkoiluttaminen on melko äänekäs ja villi tapahtuma,
mutta yritämme kulkea Hannusmetsän syrjäpolkuja, ettemme pelottelisi muita
kulkijoita
