Punkero

Hyvää Pääsiäistä!

Pääsiäiskoirat eivät tykkää poseeraamisesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt ei ole epäilystäkään Hedyn tiineystä, vaikka ultrassa ei oltaisiinkaan käyty. Sen mahalinja on alkanut pyöristyä ja nisät kasvaa valmistautuen maidontuotantoon. Hedy istuu ajoittain vakavan näköisenä aivan kuin miettien tulevaa elämänmuutosta. Mielentila ailahtelee, ja joskus sen pinna jopa kiristyy, jos Fina tulee liian liki. Ruoka maistuu, mutta osittain ruokahalua lisää varmaan penturuoka, jota se nyt saa kuppiinsa. Kantavalle ja imettävälle emolle suositellaan syötettäväksi siis penturuokaa. Ensi viikolla Hedy saa ensimmäisen  matokuurin, sillä tiineys saattaa aktivoida suolistossa piileskelevät mahdolliset matojen munat (kaikilla koirilla on).

Täällä on kasvamassa pikkustaffeja

Gina on lähtenyt perheen kanssa pääsiäisenviettoon Jäppilään, ja siksi minun ohjelmaani ei kuulu agilitykilpailuja kuten yleensä pyhinä. Viime viikonloppuna kisailimme Janakkalassa melko mukavin tuloksin. Ensimmäiseltä radalta tuli useita virheitä, varsinkin rimojen pudotuksia, sillä tuomari oli nostanut ne ylimpään sallittuun korkeuteen. Toisella radalla jo Gina tunnisti korkeammat hypyt, mutta valitsi itselleen mieluisemman esteen kahdesta eli A-esteen alla olevan putken ja niin tuomari vihelsi hylkäyksen. Kolmannella radalla sitten mentiin eikä meinattiin ja saatiin puhdas 0-tulos. Onnistuminen palautti taas alavireessä olevan itsetuntoni kohdilleen.

Noin 150 kirkasäänistä poikaa lauloi sydämeen. Tuomiokirkossa ei taputuksista ollut tullut loppua

Pääsiäisen tunnelmaan virittäydyimme pitkänä perjantaina Tuomiokirkossa esitetyssä Johannes-Passiossa. Cantores Minores –kuoro ja huippusolistit tekivät esityksestä elämyksen jota vahvisti tuomiokirkon komeat puitteet.

Kiirastorstai oli itselleni tuskien päivä, sillä pöytätietokoneeni jämähti Windows-päivityksen seurauksena. Kun puhelinohjeet lukon aukaisemiseksi eivät auttaneet, kiikutin koneen huoltoon. Iltapäivällä sain kuulla, että tietoja ei voitaisi pelastaa, sillä koneen järjestelmä pitäisi ajaa uudelleen. Tietystikään en ollut tallentanut aivan lähiaikoina tiedostoja ulkopuoliselle välineelle. Juuri edellisenä päivänä laatimani Excel-taulukko seuran treenimaksuista meni siis taivaan tuuliin ja paljon muuta. Kun saan koneen takaisin, pitää taas asentaa kaikki käyttämäni ohjelmat ja yrittää kartoittaa muistitukuilta löytyvät tiedostot. Viimeaikaiset kuvat ovat onneksi OneDrivessa, samoin joitakin tekstejä  mutta tästä eteenpäin alan tallentaa kaikki pilveen. Onneksi talossa on myös tabletti ja pari kannettavaa, joilla voin jatkaa töitä kunnes saan pöytäkoneen takaisin.

 

ODOTUSTA ILMASSA

Fina ja Hedy paistattelevat päivää porontaljalla. Fina näyttäisi kyllä enemmän tiineeltä kuin Hedy

Edellisessä blogissa jännitin Hedyn ja Dieselin yhteistyön onnistumista. Viime viikot olen tutkaillut Hedyn käytöstä, nisien kasvamista tai mahdollista pahoinvointia, mutta joka toinen päivä olen kuvitellut astutuksen menneen hukkaan ja joka toinen Hedyn olevan tiine. Jännitys laukesi eilen, kun kävimme Minna Viitasen vastaanotolla tiineysultrassa. Näyttöön ilmaantui useita palleroita, ja Minna lopetti laskemisen viiden kohdalla. Mahdollista on jopa, että Hedy kantaa kuutta-seitsemää pentua! Odotus on nyt melkein puolessa välissä ja arvioitu penikoimisaika on viikolla 16 eli huhtikuun puolen välin paikkeilla. Kiireisiä ja touhukkaita aikoja on odotettavissa kesäkuun puoleen väliin asti, jolloin pennut ovat luovutusiässä.

Luomuledit

Pari viikkoa Kemijärven mökillä sujui suksitellen ja lasketellen. Valkea lumimaailma ihastutti ja yksikertainen päiväjärjestys hiihtäen, saunoen ja herkutellen rauhoitti mielen. Vaikka kevätaurinko oli kovin kitsas ja näyttäytyi vain muutamana päivänä, lumi häikäisi ja valaisi maailman. Kanarialta saapuneet pojanpojat ottivat kaiken irti eksoottisista olosuhteista ja kolusivat Suomun rinteitä aamusta iltaan. Ovathan suomalaispojat lunta nähneet ja hiihtämäänkin oppineet, mutta viimeiset kymmenen vuotta Kanarialla ovat etäännyttäneet heidät talvisista olosuhteista. 

Ryhmäkuva Eliaksen syntymäpäivän kunniaksi

Suomun uusi omistaja on tehnyt hienoa työtä ja saanut hiihtokeskuksen jaloilleen. Vaikka syksyinen tulipalo tuhosi hotellin vanhan osan, kekseliäästi rakennukseen on saatu ympättyä ravintolatilat. Henkilökunta taitaa palvelun, kaikkialla hymyillään ja autetaan tarvittaessa. Rinteet on muokattu syksyn aikana tasaisimmiksi ja uudet tamppauskoneet muokkaavat pinnan tasaisen pehmeäksi. Toivottavasti myös hiihtäjät ja laskettelijat löytävät tiensä Suomun laduille ja rinteille.

Tänne mahtuisi kyllä muitakin laskettelijoita

Mustan rinteen alkumetrit

Hiihtelyä peikkometsässä

Finan toipuminen etenee silminnähtävästi hyvin. Ensimmäisessä tarkastuksessa polvi näytti hyvältä. Seuraava tarkastus on viikon kuluttua ja toivotaan että silloinkin paraneminen näyttää edistyneen. Mökillä koimme kauhun hetkiä, kun Fina karkasi perääni jäälle, juoksi pitkät matkat umpihangessa. Kerran se myös pääsi huomaamatta repimään oksaa, minkä jälkeen se ontui pahan näköisesti. Särkylääkkeen avulla se taas alkoi käyttää jalkaa normaalisti. Nyt täytyy olla tarkka ja huolellinen, ettei se pääse riuhtomaan jalkaansa kipeäksi. Tehtävä on haastava, sillä Fina haluaisi hyppiä ja juosta entiseen malliin.

Hedy haistelee ketunjälkiä