ODOTUSTA ILMASSA

Fina ja Hedy paistattelevat päivää porontaljalla. Fina näyttäisi kyllä enemmän tiineeltä kuin Hedy

Edellisessä blogissa jännitin Hedyn ja Dieselin yhteistyön onnistumista. Viime viikot olen tutkaillut Hedyn käytöstä, nisien kasvamista tai mahdollista pahoinvointia, mutta joka toinen päivä olen kuvitellut astutuksen menneen hukkaan ja joka toinen Hedyn olevan tiine. Jännitys laukesi eilen, kun kävimme Minna Viitasen vastaanotolla tiineysultrassa. Näyttöön ilmaantui useita palleroita, ja Minna lopetti laskemisen viiden kohdalla. Mahdollista on jopa, että Hedy kantaa kuutta-seitsemää pentua! Odotus on nyt melkein puolessa välissä ja arvioitu penikoimisaika on viikolla 16 eli huhtikuun puolen välin paikkeilla. Kiireisiä ja touhukkaita aikoja on odotettavissa kesäkuun puoleen väliin asti, jolloin pennut ovat luovutusiässä.

Luomuledit

Pari viikkoa Kemijärven mökillä sujui suksitellen ja lasketellen. Valkea lumimaailma ihastutti ja yksikertainen päiväjärjestys hiihtäen, saunoen ja herkutellen rauhoitti mielen. Vaikka kevätaurinko oli kovin kitsas ja näyttäytyi vain muutamana päivänä, lumi häikäisi ja valaisi maailman. Kanarialta saapuneet pojanpojat ottivat kaiken irti eksoottisista olosuhteista ja kolusivat Suomun rinteitä aamusta iltaan. Ovathan suomalaispojat lunta nähneet ja hiihtämäänkin oppineet, mutta viimeiset kymmenen vuotta Kanarialla ovat etäännyttäneet heidät talvisista olosuhteista. 

Ryhmäkuva Eliaksen syntymäpäivän kunniaksi

Suomun uusi omistaja on tehnyt hienoa työtä ja saanut hiihtokeskuksen jaloilleen. Vaikka syksyinen tulipalo tuhosi hotellin vanhan osan, kekseliäästi rakennukseen on saatu ympättyä ravintolatilat. Henkilökunta taitaa palvelun, kaikkialla hymyillään ja autetaan tarvittaessa. Rinteet on muokattu syksyn aikana tasaisimmiksi ja uudet tamppauskoneet muokkaavat pinnan tasaisen pehmeäksi. Toivottavasti myös hiihtäjät ja laskettelijat löytävät tiensä Suomun laduille ja rinteille.

Tänne mahtuisi kyllä muitakin laskettelijoita

Mustan rinteen alkumetrit

Hiihtelyä peikkometsässä

Finan toipuminen etenee silminnähtävästi hyvin. Ensimmäisessä tarkastuksessa polvi näytti hyvältä. Seuraava tarkastus on viikon kuluttua ja toivotaan että silloinkin paraneminen näyttää edistyneen. Mökillä koimme kauhun hetkiä, kun Fina karkasi perääni jäälle, juoksi pitkät matkat umpihangessa. Kerran se myös pääsi huomaamatta repimään oksaa, minkä jälkeen se ontui pahan näköisesti. Särkylääkkeen avulla se taas alkoi käyttää jalkaa normaalisti. Nyt täytyy olla tarkka ja huolellinen, ettei se pääse riuhtomaan jalkaansa kipeäksi. Tehtävä on haastava, sillä Fina haluaisi hyppiä ja juosta entiseen malliin.

Hedy haistelee ketunjälkiä