JÄNNITYSTÄ ILMASSA

Kolmen kovan jengi

Gina tuli tänään viikkokylään, kun perhe lähti hiihtoloman viettoon Kanarialle. Uskon sen nauttivan lomasta Tammitiellä aivan yhtä paljon kuin isäntäväki etelän rannoilla. Viikko sitten me kotiuduimme Turkin matkalta ja lomailimme rennoilla mielin kun luottodogsitteri Roy oli muuttanut meille asumaan. Näillä koiravaihtokaupoilla suodaan rauhallista lomaa insäntäväelle ja koirat taas iloitsevat vaihtelusta. Matkamme aikana Fina ehti täyttää 10 vuotta,  mutta nyt voimme järjestää sille myöhästyneet syntymäpäiväkekkerit, kun koko koirajengi on koossa.

Finan juhlinta myöhästyi siitäkin syystä, että se on maanantaista lähtien ollut jalkapotilas. Koko syksyn vaivannut vasen takajalka tutkittiin vihdoin tarkemmin ja diagnoosiksi vahvistui polven ristisiteen katkeaminen tai ainakin paha repeämä. Univetin eläinlääkäri Janne Räihä suoritti leikkauksen ja lupaili Finalle vielä liikunnallisia vuosia, kunhan vaan kuntouttaminen tehdään huolella. Nyt se saa ulkoilla 6 viikkoa vain hihnassa ja sen välttää kaikenlaista hyppimistä ja liukastelua. Jo päivän päästä leikkauksesta Fina alkoi ottaa askeleita leikatulla jalalla ja nyt se kävelee jo melko luonnollisesti. On tosi vaikeaa pidätellä sitä hyppimästä ja riehumasta muiden koirien kanssa. Toivottavasti perjantain tarkastuskäynnillä ei ilmene mitään takapakkia. Syy ristisiteen repeämiseen ei ole yksiselitteinen, mutta varmaan rajut hyppelyt metsälenkillä ja riehuminen pihanurmikolla voivat olla aiheuttajina.

Päivä leikkauksen jälkeen

 Kun Gina on nyt meillä hoidossa koko viikon, aion treenata sen kanssa ahkerasti ja kisata ensi viikolla Turussa. Viime kisat ovat menneet jo hieman paremmin ja yksi puhdas ratatulos ollaan saatu kilpailukirjaan. Perjantain iltakisoissa tehtiin myös hyvää yhteistyötä ja puhdas rata oli aivan hilkulla. Vedin sen liian hätäisesti pois A-esteeltä ja niin tuomari liputti kontaktivirheen merkiksi.

 

Hedy ja Diesel

Hedy taas on kunnostautunut aloittamalla juoksun juuri matkamme aikana. Odottelin juoksua vasta kuukauden kuluttua, ja jouduin aloittamaan sulhasen etsinnän jo Turkista käsin. Thea Sundqvistin avulla kartoitus tarkentui kolmeen sulhasehdokkaaseen, ja yhteydenotot omistaja/kasvattajiin piti tehdä pikaisesti. Onneksi Kennelliiton OmaKoira-palvelun sukutaulut ovat netissä, missä voi jopa kokeilla eri yksilöiden yhteensopivuutta ainakin sukutaulujen suhteen. Heti kotiin tultuamme Hedyltä mitattiin progesteroniarvot, jotta tietäisin tarkemmin, missä vaiheessa juoksu oikeasti on. Toinen hätäinen yllätys oli, että astutusaika näytti olevan melkein käsillä. Päädyin valitsemaan uroksen Fiteck Oh Boy eli Diesel FI59092/12 ja se luvattiin tuoda keskiviikkoillaksi kasvattajan luokse Espooseen. Niin lähdimme Hedyn kanssa ensimmäisille treffeille. Poika oli kovin kiinnostunut neidosta (osoitti ainakin ajan olevan oikea) mutta Hedy kainosteli ja rimpuili, eikä astutus oikein onnistunut. Seuraavana päivänä tapasimme taas, ja nyt edettiin jo astetta pitemmälle. Diesel tuli meille yökylään ja vielä illalla yritimme pennuntekoa, mutta tuloksista ei ole varmuutta. Nyt jännitämme vähintään 3 viikkoa, ennen kuin mitään testiä tai ulkoista näyttöä olisi saatavilla Hedyn tilasta. Jos astutus on onnistunut, pennut syntyisivät huhtikuun puolessa välissä ja olisivat luovutusikäisiä kesäkuun puolessa välissä.