Märkää ja pimeää

 

Lokakuussa vielä aurinkoa ja värejä

Marraskuun etuliite tarkoittaa etymologisen sanakirjan mukaan "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä oleva, raihnas; kuollut, vainajan, kuoleman enne, kalmankalpea". Juuri tänään luonto on kuvauksen mukainen, tihkusade vie värit viimeisistä lehdistä, maa on musta ja kurainen eli luonto on kuolemassa ennen talven tuloa. Tällaisella säällä kiittelen koirieni turkkia, ulkoilun jälkeen vatsan alta tarvitsee vain pyyhkiä kosteus ja jokuset hiekanmurut. Puen tosin niille sadetakit jos taivaalta tulee vettä reilusti, mutta muuten en vielä käytä mantteleita. Vasta kun lämpömittari kääntyy miinusasteille, on takkien aika. Kun koira on koko ajan liikkeessä, se pitää itsensä lämpimänä, mutta jos joudutaan seisoskelemaan ja odottelemaan, tietenkin on järkevää pukea mantteli. 

Tällä hetkellä meillä puetaan housuja, sillä Kaylan toinen juoksu on meneillään. Monen nartun jälkeen on ihmeellistä, että tämä tyttö suostuu pitämään housuja eikä revi niitä pois. Osaltaan se johtuu mainiosta "prinsessa" mallista, missä vyötärönauha on leveä ja tarra pitävä. Hieman vaisumpaa kuin tavallisesti on meno, mutta kyllä Isla ja Kayla edelleen leikkivät paljon yhdessä.

Kaylan housuaika

Vielä hyvän sään aikana eli syyskuun lopulla ehdittiin viettää pentutreffit Agility Sport Teamin kentällä. Mukaan pääsi neljä pentua eli Lucky, Cookie, Laila ja Nipsu. Pennut saivat myös tavata vanhemmat eli Jade-mamman ja Basil-isän. Kasvattikodista olivat mukana Isla ja Kayla. Ylpeänä seurailin koiralaumaa, hienoja hyväkäytöksisiä staffeja. Ohjelmassa oli esittäytyminen, nakinsyöntikilpailu ja agilityn alkeita. Islan kanssa annoimme oikean agilitynaytöksen. Oli mukava iltapäivä, aurinko paistoi, reippaat koirat pyörivät jaloissa ja ihmisillä riitti kokemuksien jakamista. Kaiken kukkuraksi skoolasimme kuohuvalla Cookien emännän merkkipäivän johdosta.

Koirieni treenit ovat jääneet valitettavan vähäisiksi osittain Kaylan juoksun vuoksi, mutta myös omien aikataulujeni vuoksi. Ilmoittauduin Islan kanssa kyllä Lohjalle agilitykisoihin, mutta edellisenä iltana se alkoi ontua toista takajalkaa ja tietenkin peruin kisan. Seuraavana päivänä ei ontumisesta ollut tietoakaan ja pelkoni mahdollisesta ristisidevammasta oli turha. Taidan tutkia taas agilitykouluttajien kurssitarjontaa ja etsiä ainakin Kaylalle sopivan kurssin.

Lucky pääsi myös mukaan aamulenkille

Leikitäänkö? Lucky oli hoidossa