 |
Of Greenline Elegant Evelyn - Eevi 18.10.1999 - 12.6.2015 |
Olimme
matkanneet Kemijärven mökillemme ja junamatka sujui hienosti myös Eevin osalta.
Mökin pihalle päästyään Eevi aivan villiintyi jälleennäkemisen riemusta. Se
kulki pihalla tutkien tuttuja paikkoja ja haistellen porojen jälkiä aivan kuin
hyvästellen mökkiympäristön. Kaksi päivää Eevin riemua riitti, mutta kolmantena
aamuna sen voimat uupuivat, se tuskin jaksoi enää pysyä jaloillaan. Odotimme
ihmettä tapahtuvan vuorokauden ajan, mutta kun Eevi tuntui tuskaiselta ja
väsyneeltä, oli aika päästää se ikiuneen. Se sai lepopaikan kulleroiden mökkiniityltä
kulleroiden kukkiessa ympärillä.
Eevi jäi
muistoihin erikoisen terhakkaana ja persoonallisena koirana. Jo sen syntymä
aiheutti pienen shokin, kun en osannut odottaa että Dixien pennut olisivat valkokirjavia.
Mielessä kävi jopa ajatus, että naapurin dalmatialainen olisi käynyt
vieraisilla. Kun kerroin näistä ihmeellisistä ”väriviallisista” pennuista
uroksen omistajalle, Thealle, hän onnitteli minua harvinaisista pied-pennuista.
Pied-määritelmä tarkoittaa, että valkoisessa turkissa on ruskeita ja mustia
läikkiä. Muistan kun pohdin tuttavan kanssa, minkä pennun jättäisin itselleni, ja
hän suositteli ottamaan Eevin, joka oli kun posliinikoira. Joku onkin sanonut
Eevistä, että se on maailman kaunein staffi.
Kyynelten
sokaisemana olen tavaillut ystävien osanottoja ja tällaisia muisteluja Eevistä.
”Tuntuu kuin vasta äsken ihastelimme Eevi-pennun
harvinaista väritystä Pedersin maneesilla. Ja oliko se Eevi, joka nielaisi sen
silmäneulan?”
”Ihanainen
Eevi, paljon hyviä muistoja ihmisille ja koirille”
”Eevi oli ensimmäinen staffi, jonka opin tuntemaan.
Mukavat muistot jäi”
”Vastahan se Eevi kirmaili nuoruuden innolla
agilityradoilla.”
”Rakkauden hinta on suru...vähitellen lempeästi väistyy
jättäen Eevistä ihanat muistot ainiaaksi”
”Pysyvän tassunjäljen jätit sydämeen”
”Mahtava koira. Eevin elämä jatkuu Finassa, Ginassa ja
Hedyssä”
”Tulen muistamaan Eevin hurjat agilityradat. Eevi oli
minun salarakas, hyviä ratoja siellä sateenkaarella.”
”Eevi oli mahtava koira ja sai elää hienon koiran elämän,
joka toivottavasti jatkuu ikuisilla kulleroniityillä”
Kommenteista
päätellen Eevi oli aivan erityinen koira, se huomattiin, sitä ihailtiin ja sitä
muistellaan. Eevi elää niin kauan kuin muistamme sitä.
Nettisivuillani
voit lukea ”Silmäneula”-tarinan. Löydät sen valikosta Staffitarinoita nimellä
Staffi vai fakiiri. http://www.kolumbus.fi/westerpet/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti