Viikko sitten krookukset availivat terälehtiään Espoon
pihamaalla, mutta Kemijärven Piilopirttiä ympäröivät metriset hanget. Kestää
vielä lähes pari kuukautta ennen kuin täällä kullerot keltaavat pihaniityn. Yöpakkaset
ja päivän suojakelit ovat kovettaneet hanget niin raudankoviksi, että ne
kestävät jopa aikuisen ihmisen jalan alla. On aivan mahtavaa kuljeksia vapaasti
lumivaipan päällä. Hedy ja Isla ovat saaneet aivan uuden vapauden. Ne
juoksentelevat niityllä ja metsässä pelkäämättä, että uppoavat kaulaa myöten
lumeen. Tämän aamun lenkillä Isla sai juoksuhepuleita, se loikki yli lumipenkkojen,
pujotteli pikkumäntyjen välissä ja syöksyi ojien yli. Kemijärven jäällä on vain
ohut lumikerros ja siellä voi sujutella suksilla minne nenä osoittaa.
 |
| Hedy ihmettelee, kun hanki ei vajota |
 |
| Lumipalloleikkejä jäällä |
Kanarian pojat tulivat mukaan ja olivat onnekkaita sään suhteen. Suomun rinteillä sai lasketella hyvässä kelissä, murtomaasuksilla pääsi vapaasti pitkin metsiä ja mantuja ja illat tarjosivat satumaisia näkyjä taivaanrannalla. Joel otti hienoja kuvia ammattitaidolla ja laatukalustolla. Jopa Isla suostui poseeraamaan Joelin kameran edessä.
 |
| Isla arvostaa porontaljaa makuualustaa |
 |
| Kyllä Isla poseeraa, kun oikea valokuvaaja on kameran takana |
 |
| Illan kauneutta |
Poroja ei näkynyt mutta Isla ja Hedy istuivat sohvan
selkämyksellä kuono ikkunassa kiinni ja kuvittelivat näkevänsä jotain liikettä
metsässä. Eräänä aamuna, kun taas toruin Islaa turhasta haukkumisesta, näin näädän
kiipeävän portin kohdalla olevan kinoksen yli. Sillä on varmaan pesä
ulkovajassa. Nyt koirat juoksivat kuono maassa majan ympäri ja haistelevat oudon eläimen jälkiä.
 |
| Kesäkeittiön avajaiset |
 |
| Kanarian vieras nauttii hiihdosta |
Ylihuomenna autojuna vie meidät taas etelään ja siirrymme keväässä
yhden vyöhykkeen eteenpäin. Innolla odotamme uuden pihan kasvien ja pensaiden
kasvua ja tietenkin vain oleskelua pihakatoksen alla.
