 |
| Kumpi äiti, kumpi tytär? |
Lähivuorokaudet koettelevat takuulla isäntäväen hermoja. Ylienerginen Gina on haettu meille hoitoon Riston perheen hiihtoloman ajaksi, ja koiraparka yrittää ensimmäisen päivän aikana ottaa kaiken irti kyläilystä. Kun olohuoneen sohvalla yksi koira ilmoittaa ulkoilevasta koirakosta, kaksi muuta ryntäävät kynnet parketilla sutien mukaan haukkukuoroon. Puruluut saavat kyytiä, kun aina se kaverin luu on parempi. Metsäpolulla treenataan pukkihyppelyä, kun toisen ohi pääsee vain yläkautta. Männynkarahka katkeaa silmänräpäyksessä ja kolmet leuat kiskovat keppiä sellaisessa hurmassa, etteivät enää takuuhoukuttelut (lumi, nami, käpy) tehoa. Yöstä on tulossa levoton, tiedän jo nyt että vatsani päälle harrastetaan kenguruhyppyjä. Ehkä Finan energiaylijäämä tulee purettua ennen huomisia agilitykisoja, ja onnistumme suorittamaan hallitut kisaradat.
Pari viikkoa sitten Eevi pääsi Eliaksen hoitopöydälle ottamaan päivänokosia. Rauhoituksen syynä oli pari rinnassa pullistelevaa lipoomaa eli rasvapattia, jotka päätettiin operoida pois. Lipoomat ovat yleensä hyvänlaatuisia, ja siksi emme olleet pitäneet kiirettä niiden poistamisessa. Nyt näytti kuitenkin siltä että kaulassa oleva patti oli alkanut kasvaa ja halusin sen ja toisen pienemmän poistettavaksi. Eevi toipui rauhoituksesta nopeasti, ja tuntui kuin se ei edes olisi huomannut rinnan leikkaushaavoja. Seuraavana päivänä metsälenkillä meno oli taas entisellään ja piti kieltää keppien repiminen haavojen aukeamisen pelossa.
Juustonkeltainen kuu tuijottaa työhuoneen ikkunasta ja pakkanen kiristyy taas. Vaikka talvisää on silmälle kaunis ja hiihtäjälle suopea, pakkanen kiristää hermojamme. Piilopirtille on huomenna menossa tuttavaperhe, ja mökin lämmitys reistailee. Mökillä on ympärivuotinen ylläpitolämpö, mutta nyt kun lämpö piti nostaa normaaliksi, patterit eivät lämminneet. Kun ulkona paukkuu lähes 40 asteen pakkanen, mökin sisällä on tuskin lämpöasteita. Pidetään peukkuja kuitenkin, että sähkömiehen käynti tuotti tulosta ja vieraita on huomenna lämmin mökki odottamassa.
Junamatkustajat kiroavat aikataulujen pettämistä, mutta oma Turun matkani viikolla oli lähes minuutilleen aikataulussa. Ikkunapaikaltani katselin lumoutuneena ohikiitävää sinivalkoista maisemaa enkä malttanut edes koskea matkalukemiseen. Minut oli kutsuttu Jukan luoksen tuuraamaan lastenvahtia, sillä Anna on satuttanut jalkansa laskettelumäessä, eikä pysty kävelemään. Lääkäri epäilee sääriluussa hiusmurtumaa, mutta vaurio on niin pieni ettei röntgenkuva edes paljasta sitä. Tyttö ei kuitenkaan suostu astumaan jalalla, vaan konttaa nelivetona tai konkkaa yhdellä jalalla. Meillä oli oikein mukavaa pelatessa ja leikkiessä, mutta Anna oli pettynyt kun en tuonut Eeviä ja Finaa mukanani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti