keskiviikkona, maaliskuuta 16, 2011

Korkean paikan leiri


Grande Motten jäätikkö

Lumivyöryvaara


Tässä on ollut lumivyöry
Eilen illalla tulin Finan kanssa kotiin treeneistä aivan nosteessa. Kouluttaja-Seppo kehui meitä jo ensimmäisellä ratakierroksella, ja tunnetusti kiitos innostaa aina vaan parempaan suoritukseen. Ohjaus  osui kohdalleen, sokkari ajoittui täsmälleen, valssi putken edessä juuri oikeaan paikkaan ja puomin kontakti juostiin alas asti. Ensi lauantain kisoissa pitäisi ylläpitää eilisiltainen varmuus ja luottamus sekä ohjata Fina vähintään 0-tulokseen tai jopa luokkansa kärkeen. Ravistelen itseni kuitenkin todellisuuteen, kun muistan että luokassa on 54 kilpailijaa, minua nuorempia, pitkäjalkaisia urheilijamiehiä ja –naisia. 

Eiliseen nosteeseen vaikutti varmaan viime viikkoinen korkean paikan leiri Val d’iseressä lähes 3000 metrin korkeudessa. Hapensaantikyky oli selvästi kohentunut, sillä juoksu ei nostanut pulssia nimeksikään eikä hengitys salpaantunut. Elias oli huomannut saman ilmiön eilisellä tennisvuorollaan. Mitenkähän tätä huippukuntoa onnistuisi pitämään yllä?

Matkamme aikana Eevillä ja Finalla oli hoitajanaan dogsitter Milka. Tuntui hyvältä jättää koirat reippaan sukulaistytön hoiviin varsinkin kun hänellä oli kokemusta jo joulukuisesta hoitoviikosta. Silloin Eevi oli hieman osoittanut mieltään, nirsoillut syömisen kanssa ja pysytellyt enimmäkseen meidän makuuhuoneessamme. Nyt Eevi oli todennut Milkan kelpo hoitajaksi ja seurannut hänen kannoillaan talossa ja makaillut jalkojen juuressa läksyjen teon aikana. Fina sen sijaan oli kaivautunut jo ensimmäisellä kerralla nukkumaan Milkan kainaloon peiton alle.

Aurinkoisen alppiviikon jälkeen saamme nauttia suomalaisesta kevättalvesta. Tällaisena talvi on parhaimmillaan, pari astetta pakkasta pitää ilman raikkaana ja maan kuivana, hanki hohtaa kuin pienillä timanteilla päällystettynä ja linnut pitävät konserttejaan. Oi sitä riemua, kun tänä aamuna hanki kantoi jo Finaa ja Eeviä. Ihmisten talloessa polkuaan koirat kirmailivat hangella ja saivat vihdoin purkaa energiaa juoksupyrähdyksiin.  

Ei kommentteja: