Elämä jatkuu kyynelistä huolimatta

Finan 11-vuotispäivänä Hannusmetsän lenkillä

Fina taisteli urheasti keuhkosyöpää vastaan, mutta viikko viikolta sen kunto huononi. Kortisoni ei enää helpottanut oloa. Käsittämättömän vaikeaa oli meille ihmisille ymmärtää, milloin on oikea hetki päästää rakas lemmikki pois, milloin sen elämä ei ole elämisen arvoista. Niin kauan kun Fina tuli häntä heiluen ovella vastaan, nautti rapsutuksista ja leikki pallolla, se ansaitsi jatkoaikaa. Viime sunnuntaina kuitenkin Finan keuhkot olivat loppu ja se oli kovin väsynyt. Fina sai nukahtaa lopulliseen uneen omassa pedissä  minun sylissani. Suru ja kaipaus on ihan valtava, vaikka kuinka ymmärrän, että näin oli paras. Silti on väärin, että sairaus otti vallan turhan aikaisin ja lopetti touhukkaan ja iloisen koiran elämän.

Hedy oli Finan lähdön jälkeen pari päivää hyvin hiljainen eikä hakeutunut edes meidän ihmisten seuraan. Se on syntynyt koiralaumaan ja on nyt ensimmäistä kertaa elämässään yksin. Eilen Hedy täytti viisi vuotta, ja onneksi elämän halu on taas palannut. Viiden päivän päästä haemme Isla-tytön Jyväskylästä, ja uskoisin Hedyn olevan kovin innoissaan "pikkusiskosta". Parasta terapiaa minulle on ollut pitkät ulkoilulenkit ja agilitytreenit.Hedyn kanssa. Aivan ihmeellistä (vaikka kovasti odotettua) on, että onnistuimme vihdoin kilpailuissa ja Hedy teki virheettömän radan. Viime viikon iltakilpailuissa tuli toinen onnistuminen, taas puhdas rata. Olisiko niin, että ohjaajankin varmuus lisääntyy, kun luottamus koiraan lisääntyy.

Isla 5 viikkoa

Hedy vietti 5-vuotispäiviään yksin

Ensimmäinen 0-rata ja 2. palkinto