Kärvistelyä

Helle sumentaa ajattelukyvyn ja vaimentaa toimintakyvyn. Pitäisi jaksaa miettiä, mitä pakkaa viikonloppulaukkuun ja mitä 4 viikon Lapin matkalle. Hiki nousee pintaan jo pelkästä ajatuksesta. Lauantaina ja sunnuntaina osallistun Eevin kanssa Agirotu-tapahtumaan Turengissa. Sinne matkaa myös valtava määrä agilityharrastajia kaikkialta Suomesta, viimeisimmän tiedon mukaan viikonloppuna kisoissa starttaa 743 kilpailijaa. Siellä me kaikki hikoilemme lähes 30 asteen helteessä, yritämme menestyä kilparadalla ja samalla välttyä lämpöhalvaukselta. Sunnuntai-iltana senioreiden SM-kilpailun jälkeen jatkamme matkaa Janakkalasta kohti Kemijärveä. Maanantai-iltana toivottavasti jo savusaunaa lämpiää ja pääsemme pulahtamaan Kemijärven vilvoittaviin aaltoihin.

Eilisellä saaristoretkellä helle ei vaivannut sopivasti säätä viilentävän merituulen puhaltaessa. Illalla kylläkin iho punoitti ja kuumotti, vaikka olin yrittänyt suojautua isokertoimisella aurinkovoiteella. Matkasimme Riston veneellä pienelle ulkosaarelle, jonne leiriydyimme syömään, uimaan ja lekottelemaan. Fina pääsi mukaan ensimmäiselle venematkalleen ja jälleen tämä uskomaton staffityttö osoitti sopeutuvaisuutensa käyttäytyen kuin se olisi ennenkin matkustanut moottoriveneellä. Jälleennäkeminen Dixien kanssa oli riemuisa ja saaressa koirat kahlasivat peräkanaa rantavedessä, juoksivat kallioilla tai vahtivat poikien uintia.


Henrik leikkii koirien kanssa

Päiväkirjani jää nyt tauolle, sillä Suomen takamailla datasiirto gprs-yhteydellä on tuskastuttavan hidasta (ja kallistakin). Elokuun 7. päivä on posti ja HS siirretty tulemaan taas Tammitielle, joten eivätköhän asukkaatkin palaa siihen mennessä.