sunnuntaina, syyskuuta 10, 2006

Syysskabat

Purina-areenalla oli Syysskabat eli 2-päiväiset agilitykilpailut, yhteensä 4 kisaa, joihin taas tavoitteet korkealla osallistuimme. Kotiin tuomisina oli menestystä ja masennusta, sillä 4 kisasta saimme yhden voiton, yhden hylkäyksen sekä 10 ja 20 virhepisteen tulokset. Voittokisa ei kuitenkaan ollut puhdas rata, sillä pujottelun sisäänmenossa tuli kieltovirhe. Selviydymme vaikeasta radasta lähes panikoiden enkä edes maaliin tullessani tiennyt, miten se oli kaiken kaikkiaan oli sujunut. Olimme kuitenkin parhaita 14 starttaajasta, joista vain 3 saivat hyväksytyn suorituksen. Edellisen päivän 10 virhepisteen radalla olimme 16 lähtijästä nopeimmat, joten jos nuo virheet saataisiin eliminoitua, menestyisimme upeasti. Yhtä jossittelua, mutta ehkä kuitenkin realistista toiveajattelua.

Finan agilityharjoitukset ovat edenneet mallikkaasti ja nyt se osaa jo lähes kaikki esteet. Viime viikolle opettelimme menemään keinun ja A-esteen sekä tekemään jo useamman kulmahyppysarjan. On ihastuttavaa seurata, miten nuori koira oppii nopeasti ja nauttii osaamisestaan. Siinä tämän lajin viehätys juuri piileekin, että saadaan yhdessä onnistumisen kokemuksia ja iloitaan haasteellisesta liikunnasta.

Finan nöyrä tottelevaisuus on välillä tipotiessään, kun se havaitsee jotain oikein mielenkiintoista. Vaikka kutsun sitä milloin iloisena, milloin tuimana ja houkuttelen nameilla, huudot kaikuvat kuuroille korville. Edellisen viikon treeneissä se sai pureman korvaansa, kun se juoksi treenikaverin ja sen emännän väliin yrittäen napata heidän motivointilelunsa. Fina ei pienestä kivusta välittänyt vaan yritti yhä uudestaan leikkiä treenikaverin kanssa. Eilen se äkkäsi tiellä naapurin Edi-koirapojan ja sitten taas mentiin. Se löysi aidasta pienen reiän, luikahti siitä läpi ja juoksi riehumaan ja hyppimään Edin ympärille. Onneksi koiran isäntä lähetystöneuvos Reimaa on ymmärtäväinen mies eikä kauhistunut Finan rajusta tervehtimisestä. Sitä paitsi Edi on melko usein karkumatkoilla ja vaatisi ehkä myös tottelevaisuuskasvatusta.

Torstaista tuli pesu- ja siivouspäivä, sillä Finalla oli vatsatauti. Se ripuloi ja oksenteli ympäriinsä ja tietenkin matoille. Onneksi lähes kaikki matot ovat pesukonekelpoisia ja nyt meillä on taas puhtaat matot lattioilla. Vatsataudin aiheuttaja ei selvinnyt, mutta Elias lääkitsi Finaa Tylanilla ja vaiva rauhoittui melko nopeasti. Jälkeenpäin totesin, että Finan on täytynyt olla huonossa kunnossa jo useamman päivän, sillä se ei ole halunnut syödä ollenkaan. Lääkityksen jälkeen se yltyi leikkimään ja peuhaamaan aivan kuin olisi halunnut paikata muutaman päivän alakulon.

Ei kommentteja: