Rakastettava riiviö

Mitä yhteistä on elokuvan nimellä Paholainen pukeutuu Pradaan ja Finalla? Ei oikeastaan mitään muuta, kuin että sanat jotenkin rimmaavat, sillä Fina tuntuu paholaiselta syötyään merkkikenkäni. Tässä menneellä viikolla tullessani väsyneenä ja nälkäisenä kotiin, mittani täyttyi kun löysin eteisen lattialta Merrel-pistokkaani riekaleina. Minkä kauhean vastaanoton koirat saivatkaan, kun emäntä iloisen tervehtimisen sijaan torui ja moitti rumalla äänellä ja huiski tavaroitaan penkille. Koirat näkivät viisaammaksi jättää tervehtimishypyt väliin ja piiloutua alakertaan pois kiukkuisen emännän silmien alta. Hetken kuluttua Fina kuitenkin tuli luokseni aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, mutta Eevi oli hieman poissa tolaltaan koko illan. Eihän se ollut tehnyt pahoja, mutta koki silti torujen kohdistuvan itseensä. Tästä episodista oli seurauksena se, että tiedän jo ulko-oven aukaistuani Finan ottaneen kengän, jos Eevi tulee luimistellen vastaan. Normaali riehakas tervehtiminen taas todistaa, ettei Fina ole tehnyt luvattomia. Viime yönä tulimme melko myöhään kotiin, ja taas Eevi vastaanotti meidät luimistelevana. Näin heti, että eteisen lattialla oli Finan ottama kenkä. Se oli ehjä eikä toruja sadellut. Päinvastoin nauroimme Eevin sijaiskärsimiselle, se raukka ottaa kovin raskaasti lapsensa tottelemattomuuden.

Eevi ja Fina leikkivät nykyään erityisen paljon ja nautiskellen. Suosituin on tällä hetkellä vetoleikki. Ne vetävät toisiaan ympäri huoneita vaihdellen vetovuoroja. Fina heittäytyy välillä selälleen ja antaa Eevin vetää itseään pitkin liukkaita lattioita. Matot menevät ryttyyn ja huonekalut siirtyvät kun kaksi sinnikästä terrieriä taistelevat vetolelun voitosta. Metsässä leikki vaihtuu kepistä taisteluksi. Ne eivät kuule eivätkä näe mitään ja vetävät keppiä niin kauan kunnes se ehkä katkeaa. Iltaisin otamme metsäkävelylle otsalamput mukaan ja koirat näkyvät erityisen hyvin valon heijastuessa niiden silmänpohjista. Kaisa ompeli niille hauskat heijastinnauha-fleece pannat ja pimeän metsän valokeilassa näkyy nyt 2 hohtavaa nappiparia ja 2 hohtavaa rengasta.

Eevi täytti menneellä viikolla 7 vuotta ja juhlimme syntymäpäivää ulkoillen kauniissa syyssäässä. Karttuvista ikävuosistaan huolimatta Eevi on ollut pitkään lauman pennun asemassa Nyt kun emo-Dixie on muuttanut Laaksolahteen ja Fina-pentu on jäänyt joukon jatkoksi, Eevi on selvästi tiedostanut vastuullisen asemansa lauman vanhimpana.

Tavoitteeeni nousta Eevin kanssa 3. luokkaan agilityssä ennen sen 7. ikävuotta ei sitten toteutunutkaan. Voimmekin unohtaa paineet luokkanoususta ja treenata ja kisata niin hyvin kun pystymme tässä tilanteessa. Tänään kilpailimme Itä-Helsingin Agilityharrastajien kisassa ja vaikka mielestäni teimme hyvää työtä, tuloksena oli 3 virhettä. Aikamme oli joukon nopein, mutta siitä ei ole paljon iloa kun radan ensimmäinen rima jo putoaa. Toisaalta ne tämän päiväisen kisan koirat, jotka tekivät virheettömän radan mutta saivat ajasta runsaasti virhepisteitä, eivät luultavasti etene kovin pitkälle agilityurallaan.