Hiihtolomaa vietetään tänä vuonna nurmien vihertäessä ja lintujen viserryksessä. Oi näitä aikoja! Kaihoten muistelen parin vuoden takaista hiihtolomaa, kun kaksosten kanssa hiihdettiin Puolarmetsän laduilla, vähän eksyttiinkin kuin latuverkosto oli niin laaja. Roy, Werner ja Henrik ovat taas Tammitiellä hiihtolomaa viettämässä ja nyt on pitänyt kehitellä uudenlaisia liikuntamuotoja, kun luistelu, hiihto eikä laskettelu onnistu. Maanantaina otin heidät mukaan treenikentälle ja siellä juostiin koirien kanssa Hurtta ja Stara –ohjelman innoittamana. Ihan hämmästelin, miten hyvin sekä Eevi että Fina kuuntelivat nuoria ja aloittelevia ohjaajia. Werner ilmoitti, että lopettaa 15-vuotiaana jalkapallon ja salibandyn ja aloittaa agilityn. Lupasin pojille, että saavat osallistua joskus oman seuran möllikisoihin.
Finalle ilmaantui jo ensimmäinen sulhanen norkoilemaan tontin reunalle. Pieni valkoinen poika, vähän vaikeasti tunnistettava rotu, nosteli terhakkaasti jalkaa ojan penkalla. Eevi haukkui ikkunassa tuohtuneena, ja Fina vikisi sen kuuloisena että olisi mielellään mennyt moikkaamaan. Olen teroittanut pojille, että ulko-ovi täytyy pitää nyt tiukasti kiinni, eikä koiria saa päästää valvomatta pihalle.
Eevi ja Fina ovat onnellisia, kun niilläkin on nyt paljon vaihtoehtoja. Sohvalla on mukava lököillä poikien seurana kun Disney-kanavalta tulee piirrettyjä. Metsässä saa tehdä ylimääräisiä kierroksia poikien leikkiessä vakoilemista. Lämpöisiä sänkyjä on useampia ja lenkkareita kuljettavaksi löytyy vähän joka huoneesta.
Palatakseni vielä hiihtoloman vaihtoehtoisohjelmaan tutustuin tiistaina HopLop-seikkailumaailmaan. Maksoin pojat sisään ja istahdin itse kahvilaan kirjoittelemaan kannettavalla. Olin valmistautunut pitkäveteiseen odotteluun . Kun siinä sivussa seurailin pienien ja vähän isompienkin kieppumista laitteissa, hämmästelin millainen meno ja ja vilske siellä oli. Melu oli melkoinen, jopa korvasuojia oli tarjolla. Ilmeistä on että seikkailumaailmalle on kysyntää, sillä väkeä lappasi sisään jatkuvana virtana. Kaksi tuntia vierähti yllättävän nopeasti ja poikien arvio paikasta oli kiitettävä.
Tällä hetkellä he ovat pelaamassa tennistä Eliaksen kanssa ja iltapäivällä vien heidät katsomaan Asterix-elokuvaa. Mitähän huomenna keksittäisiin tehdä?
PS. Jatkokertomus tekniikan ihmeistä jatkuu. Tänään olen kunnostautunut "korjaamalla" astianpesukoneen. Se oli pessyt huonosti jo viikkojen ajan, välillä ohjelma on jäänyt junnaamaan paikoilleen kunnes eilen pysähtyi kokonaan. Kaivoin ohjekirjan esiin ja löysin ohjeen, että pitäisi oikoa vedenottoletkun mutkat ja siivilä. Tyhjäsin allaskaapin, liikuttelin letkua ja vedin suoremmaksi. Se oli siinä, ensimmäinen puhtoinen astianpesu todisteena vian korjaamisesta. Samalla tuli siivottua allaskaappikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti