Hieno tyttö

Finan palkinto

Nimi on enne, Fina on hieno tyttö, fina flickan. Finalla on myös useita esikuvia ja kaimoja, tunnetuin niistä on Toscanan San Gimignanon pyhimys Santa Fina. Olen seissyt Santa Finan sarkofagin äärellä San Gimignanon katedraalissa ja lukenut nuorena kuolleen pyhimyksen ihmeteoista. On myös Santa Finan nimeä kantava museo, jäätelöä ja ihmevoidetta.  Vaikka Fina onkin ihana, ei se onneksi ole sentään pyhimys.

Tämän vuodatuksen taustalla on helatorstain ihmeteko. Janakkalan agilitykisoissa lähdimme radalle luokan alkupäässä ja nopean 0-suorituksen ansiosta johdimme kisaa aivan loppumetreille asti. Viimeinen kilpailija kuitenkin alitti aikamme parilla sekunnilla ja tuloksena oli toinen sija. Koska tämä kilpailija ei voinut vastaanottaa agilitysertifikaattia (säännöt -  http://www.agilityliitto.fi/wordpress/?page_id=13 ), serti siirtyi seuraavaksi parhaalle koirakolle eli meille. En ollut edes uneksinut, että Fina voisi saada sertin tahikka agilityvalion arvon, mutta nyt tutkailen jo seuraavia kilpailuja ”sillä silmällä”. SM-yksilökilpailuihin vaadittavaa tuplanollaa emme saavuttaneet, ja niin Fina osallistuu Shantin kanssa vain perjantain virallisiin kilpailuihin ja lauantaina joukkuekilpailuun. Kisojen aikaan olen Coloradossa ja 8 tunnin aikaeron vuoksi valvon varmaan edellisen yön netin ääressä tuloksia jännittäen.

Gina oli viime viikolla lonkkakuvauksissa ja silmätarkastuksessa.  Käynnin jälkeen Risto soitti ja sanoi, että Gina ei ole aivan täydellinen. ”No mitä sanottiin”, älähdin. ”Toinen lonkka oli A, mutta toinen B ja silmät terveet”, Risto jatkoi.  Tutkimuksen suorittaja, eläinlääkäri Pelle Axelsson oli vakuuttanut, että lonkkatulokset pysyisivät sellaisina myös SKL:n Limanin tarkastuksen jälkeen. Pianhan se varmistuu. Joka tapauksessa nyt on varmistettu, että Gina soveltuu astutukseen. Jos juoksuaikataulu pysyy vakaana, astutus tapahtuisi elo-syyskuun vaihteessa. Sulho on vielä harkinnassa, mutta hyvin mahdollista on että isä olisi Stormvindens-kennelin  Andy.  

Kesä on päässyt täyteen kukoistukseen ja kaiken ihanuuden joukossa väijyvät myös viholaiset. Viime viikolla polun varrella paistatteli päivää kyy, mutta kaikeksi onneksi koirat ohittivat sen huomio muualle kiinnittyneenä. Tänään poistin Finalta ensimmäisen punkin, vaikka punkinestolääkitys on annettu vajaa kuukausi sitten.