lauantaina, heinäkuuta 21, 2012

Reviiri laajenee




Vielä riittää maitoa
 Maailmanvalloitus alkaa siitä, kun pentu ensimmäistä kertaa hyppää ulos pentulaatikosta. Tänä aamuna Hedy oppi tekniikan. Yli ei päässyt punnertamalla, mutta kun otti vauhtia, pääsi laidan yli kiepahtaen. Hieman myöhemmin lattialla oli myös Urho, mutta sen tekniikasta en päässyt selville. Into, Ismo ja Milli kiljuivat kateellisena laatikon sisällä, ja mutta annan niiden itse löytää keinon, miten päästä yli. Pennut pääsevät kyllä usean kerran päivässä juoksemaan ja leikkimään laatikon ulkopuolelle ja myös sopivalla säällä ulos nurmikolle. Vaikka pyrin pitämään työhuoneen (pentuhuoneen) ovea kiinni, pari kertaa olen jo yllättänyt karkulaisen eteisestä. Varotoimenpiteenä olemme tänään asentaneet verkkoaidan porraskuilun ympärille.
Tytöt syövät kilpaa
Kun pennut saavat juosta vapaasti työhuoneessa, ne osoittavat jo selkeitä eroja kiinnostuksen kohteissa ja leikeissä. Urho suuntasi kulun aina tietokonepöydän alla olevaan johtoviidakkoon, mutta nyt on alue eristetty aidalla. Ismoa kiinnostaa lehtiteline ja lehtien vetäminen ulos. Into jyrsii ja kiskoo lattialla olevaa koria ja Milli etsii jännittäviä nurkkia, joista voi tehdä yllätyshyökkäyksiä. Hedy hössöttää edestakaisin ja taitaa olla joukon vilkkain. Haastetta siinä meille kerrakseen. Kun ruokailun jälkeen on urheiltu puolisen tuntia, väsy tulee silmään ja pullerot lysähtävät makaamaan kuin tainnutusiskun saaneena. 

Leikit on tältä erää leikitty

 Tänä aamuna saattelimme Jukan perheen lentokentälle vievään taksiin ja toivottelimme hyvää matkaan Bostoniin. Vanhempien sapattivapaa kestää tosin vain noin viisi kuukautta, joten kovin haikeita jäähyväisiä ei tarvinnut antaa. Viime sanoikseen Pyry sopersi, että hänelle tulee kauhea ikävä Finaa. Samaan hengenvetoon Anna että kotiinpaluun jälkeen perheeseen on luvattu hankkia koira. Mielenkiintoista nähdä, millaisen kaverin meidän staffitytöt saavat.

Ei kommentteja: