Nykyisin Hedy antautuu hampaiden tarkastukseen oikein
nätisti. Viime viikkoina uutta purukalustoa on tutkailtu lähes joka päivä, ja
pikkutyttö taitaa pitää hampaiden esittelyä jo ihan rutiinitoimenpiteenä. Sen maitohampaat
ovat irronneet kyllä ajallaan, mutta nyt huolestuttaa alaleuan uusien kulmureiden
asento. Ne näyttävät olevan liian sisällä, mutta toivottavasti ne raivaavat
tiensä oikeaan asemaan eli yläleuan 3. hampaan ja kulmurin väliin. Kaksi
huolenaihetta on kuitenkin pyyhitty pois, kun sain tietää, että Inton ja Urhon
miehiset vehkeet ovat laskeutuneet pusseihinsa. Kaikenlaisia huolia
kasvattajalle vielä tässäkin vaiheessa kerääntyy, mutta tärkeintä on, että
pennut kasvavat ja kehittyvät terveinä niin luonteen kuin rakenteen puolesta. Pentue
on nyt viiden kuukauden ikäinen eli lapsuusiän loppuvaiheilla. Nyt kannattaa
käyttää hyväksi pennun valtava oppimishalu, sillä se on valmis tekemään melkein
mitä vain se uskoo omistajan haluavan. Murrosikä voi tosin tuoda taantumusta,
mutta nuorena opitut asiat muhivat kuitenkin pennun päässä ja putkahtavat esiin
myrskyn laannuttua. Myönnän olevan hieman saamaton Hedyn yksilöopetuksessa, se
kun seuraa joustavasti lauman mukana ja näyttää oppivan perusasiat Eeviä ja
Finaa matkimalla. Tiedän, että pitäisi lähteä sen kanssa yksin kävelylle ja
keskittyä hallittuun remmikävelyyn ja reagointiin vastaantulijoiden suhteen.
Tänä aamuna olimme taas agilitytreeneissä Evan ja
cockereiden kanssa. Aluksi aikuiset koirat harjoittelivat vuorollaan ja lopuksi
Hedy ja Enya saivat harjoitella muutaman esteen sarjoja: putki, rengas ja
hyppyjä. Hyppyrimat on korvattu eristysputken puolikkailla. Enyaa on helppo
motivoida, sillä se tekee melkein mitä vain lelupalkinnon avulla. Hedyä
jännittää sen verran, että lelu ei kelpaa palkinnoksi. Yritän kuitenkin
motivoida sitä lelulla, sillä pitkän päälle namipalkinto häiritsee
keskittymistä. On mielenkiintoista nähdä, että cockeri on paljon rohkeampi ja
ennakkoluulottomampi kuin staffi ainakin treenin alkuvaiheissa.
Alkuviikolla kutsuin Urho-veljen leikkimään Hedyn kanssa.
Vaikka sisarukset eivät ole kuukausiin tavanneet, leikki sujui mainiosti heti
alkumetreiltä. Kun sää oli kuiva, takapihalla oli mukava painia ja juosta.
Kahden staffin leikki oli tasavertaista, kun kummallakin oli samantapaiset
otteet. Kun kumpikaan ei yrittänyt pomotella, ei myöskään tarvittu erotuomaria
leikin kiihtyessä.
Hedy 5 kk |
Kuulon pitäisi näillä korvilla pelata |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti