Kakkakone

Hedy syö melko hyvin, mutta epäilen että ravinnosta suurin osa ei ehdi ollenkaan imeytyä. Sen suoli toimii niin ahkerasti, että sisään menevän ravinnon ja ulostulevan jätöksen välillä on epäsuhta. Tänä aamuna vahtasin, että se varmasti kyykistyi asioilleen pihan nurkalla ja myös sai jotain aikaiseksi. Puolen tunnin kuluttua alakerrasta löytyi lämmin kasa ja vielä tunnin kuluttua toinen. Siinä välissä Hedy oli syönyt puolikkaan kipollisen ruokaa. Eräänä päivänä laskin, että puoleen päivään mennessä se oli tehnyt kuusi läjää, joista pari aamulenkillä, pari pihalle ja pari alakertaan.  Lätäkköjä sisältä löytyy enää harvoin, mutta nämä kakkakasat saavat isäntäväen nenät nirpalle ja hermot kireälle. Hedy sentään käyttää alakerran pesuhuonetta käymälänään, niin ettei meidän tarvitse joka askeleella pelätä astuvamme kakkaläjään. Sisäsiistiksi oppiminen varmaan viivästyy, nyt kun pihalla on korkeat kinokset, eikä Hedy tahdo millään löytää sopivaa paikkaa asioilleen.

Hedyn kulmurit kasvavat ja samalla kasvattajan huoli kasvaa. Vasen kulmuri työntyy kyllä oikeaan paikkaan, mutta oikea kääntyy huolestuttavasti taakse niin, ettei se löydä paikkaansa oikeassa välissä. Hedy on jo alkanut väistellä lähentelyäni, kun se pelkää että sujautan taas kuminauhalenkin sen kulmuriin. Usko vetämisen tehoon alkaa hiipua, mutta aion kiskoa kulmuria vielä niin kauan kun se on kasvussa. Jos se jää sisään ja työntyy ikeneen, ei auta muu kuin kääntyä koirahammaslääkärin puoleen. Yleensä tällaisessa tapauksessa kulmurin kärki katkaistaan ja hammas juurihoidetaan, ja omistajan lompakko laihtuu melkoisesti. 

Näin hienosti Hedy antaa vetää kulmuria - Fina osallistuu vieressä

Viime kerralla kirjoitin pentujen murrosiän lähestymisestä, mutta nyt huomaan että ainakin meillä se on jo saapunut. Viikon aikana Hedy on jyrsinyt kahden talvikenkäparin ja yhden korkkariparin korot. Tänään se jäi kotiin muiden koirien kanssa vain pariksi tunniksi, mutta sillä aikaa se oli avannut vaatekaappini oven ja kiskonut vaatteita ja kenkiä ulos. Juhlakenkien korot se oli jyrsinyt niin pahasti, ettei edes suutaria kannata konsultoida. Talvikenkien kanssa olen vielä toiveikas. Uudet hampaat tarvitsevat haasteita, mutta kyllä talossa riittäisi puruluita työstettäväksi. Kaikki emännän vaatteet ja tarvikkeet ovat paljon mielenkiintoisempia. Makuualustalta keräilen omia vaatteitani, jotka se kiskonut tuolin karmilta. Ei siis pidä jättää mitään esille eikä kaappien ovia raolleen. En tiedä uskoisinko, mutta juuri eilen Sari-miniä, siis Ginan emäntä sanoi, ettei Gina ole syönyt yksiäkään kenkiä pentuikäisenä. Sarilla kyllä olisi mielenkiintoinen kokoelma jyrsittäväksi, sillä hän omistaa ainakin puolen tusinaa korkkareita.

Olisiko kosto siitä, kun vietin illan Orionin kokkareissa ja jätin Hedyn kotiin Finan ja Eevin kanssa