Jotta osaisi arvostaa pirteää ja hyvää oloa, pitää näköjään ensin sairastaa kunnon flunssa jälkitauteineen. Kolmen viikon surkeilu hellitti lopulta särkylääkkeiden ja antibioottien ansiosta ja alkuviikosta huomasin, ettei paperinenäliinoille enää ollut tarvetta. Lähdin viikkojen tauon jälkeen kuntosalille, treenasin Finan kanssa täysin palkein ja nyt viikonloppuna juoksin viisi agilitykisaa, ja henki kulkee sekä jalat pelaavat.
Eilen kisasin Finan kanssa ja ensimmäinen rata tuotti
onnistuneen 0-tuloksen ja 6. sijan. Seuraavasta kisasta uskalsin jo toivoa
toista 0-suoritusta, jotta SM-kisoihin tuplanollan pääsykriteeri täyttyisi. En
voi kuin syyttää itseäni huolimattomasta ohjauksesta, kun Fina ohitti yhden
hypyn ja niin suorituksemme hylättiin. Kolmas rata olikin niin vaativa, että tuloksia
tuli vain muutamalta koirakolta. Varmaan nytkin hylkäyksen syy oli huonossa
ohjauksessa, mutta kyllä Fina sujahti niin nopeasti väärään putkeen, ettei
siinä ehtinyt kuin silmäänsä räpäyttää. Tänään vein sitten Ginan lähes viiden
kuukauden tauon jälkeen kisaamaan ja hylätyistä radoista huolimatta teimme hienoja
ratoja. Gina toimi kuin ajatus ja jos ei olisi tiennyt radan oikeaa
estejärjestystä, olisi voinut kuvitella että se teki täydellisen suorituksen.
Ensimmäisellä radalla se tuli pujottelusta ulos yhtä väliä liian aikaisin ja
toisella radalla hyppäsi ylimääräisen hypyn, mutta jatkoimme suoritusta maaliin
asti täysillä. Kun seuran oma kenttä saadaan käyttöön, yritän viedä Ginaa
hieman useammin treenaamaan. Kerran puolessa vuodessa on liian vähän. Tässä yksi Finan radoista:
Viime viikonloppuna Tammitie 1:n toimintakeskuksessa oli
vilskettä. Riston pojat ja Gina muuttivat meille vanhempien ulkomaan matkan
ajaksi ja Jukan lapset olivat viikonloppukylässä. Viisi lasta ja neljä koiraa
piti huolen siitä, ettei hiljaista hetkeä ollut. Hienosti serkukset viihtyivät
keskenään ikäeroista huolimatta. Ohjelmaksi riittivät aivan tavalliset asiat:
käytiin pulkkamäessä, pelattiin seiskaa, vuokrattiin DVD ja paistettiin köyhiä
ritareita. Gina otti vierailusta kaiken irti. Ensimmäisen vuorokauden aikana se
ei edes malttanut nukkua, mutta tajusi pian, että leikki voi jatkua seuraavana
päivänä. Fina jäi kolmanneksi pyöräksi, kun Gina ja Hedy peuhasivat. Mutta äiti
ja tytär myös ottivat yhteen, kun suosikkilelusta tuli kiistaa ja pari kertaa
jouduin oikein irrottamaan ne toisistaan. Tosissaan ne eivät kuitenkaan
tapelleet, mitä nyt nokittelivat hampaat irvessä ja rumasti äännellen.
Metsälenkillä Annan ja koirien kanssa |
Neljä koiraa ja yksi keppi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti