Juhannushulinat

 Juhannusjuhlinta otti koirien voimille, sillä vielä maanantaiaamuna ne makasivat pedeissään kuin kivettyneinä. Ei edes kutsu aamulenkille saanut korvia kohoamaan tai silmäluomia nousemaan. Aloin jo huolestua varsinkin Finan kunnosta, mutta onneksi iltapäivään mennessä se oli nukkunut väsymyksen pois ja koko porukalla oli taas normaali vaihde päällä.

Eevi ui hakemaan lelun, Fina ja Gina odottavat saalista

Tänä juhannuksena lähes koko perhe eli 14 ihmistä ja 5 koiraa kokoontui Jukan mökille Houtskärin Ängholmin saareen. Sään haltijat tarjosivat aurinkoa melkein yötä päivää, ja vietimme suurimman ajan pitkästä viikonlopusta rantakalliolla maisemia ihaillen, herkkuja nautiskellen tai pihaniityllä erilaisia pelejä pelaten. Staffit Eevi 13,5 v, Fina 7 v, Gina 4 v ja Hedy 1 v sekä Voitto-parson 4 kk kirmailivat tontilla edes takaisin ja yrittivät olla aina paikalla kun jotain tapahtui. Ne vahtivat lasten uimista, kävivät itsekin uimassa, etsivät käpyjä ja keppejä, ja kärkkyivät ruokapöydän ympärillä maahan putoavia murusia. Voitto, jonka reviirin staffitytöt olivat valloittaneet, otti aluksi tarkkailijan roolin. Toisena päivänä se lähestyi varovaisesti Hedyä ja ehdotteli leikkimistä. Lämmittelyn jälkeen Hedy suostui mukaan, ja kun leikin makuun päästiin, siitä ei hevillä luovuttu. Milloin koirat kierivät kallionkolon sammalikossa, milloin peuhasivat hiekkalaatikossa ja sitten taas juoksivat hippaa varvikossa. Kun väsymys hillitsi menoa, ne makasivat sammalpedillä kuonokkain ja suukottelivat.

Gina seurasi kaveruksia pienen välimatkan päästä, häntä oudosti koukistuneena. Sen asennosta olisi jo pitänyt ennakoida, että Ginan hermot olivat kireällä. Kolmiodraamalle olivat ainekset koossa, kun Hedy oli hylännyt Ginan ja leikki vain parsonpojan kanssa. Lopulta Ginan pinna katkesi, ja se hyökkäsi erottamaan kaverukset. Onneksi Eliaksen varmuuden vuoksi mukaan otettuja ompeluvälineitä ei tarvittu, sillä yhteenotosta tuli vain muutama nirhama, ja äiti ja tytär saivat sovittua erimielisyyden. Lauantaina järjestettiin sitten terassilla Hedyn 1-vuotiskemut ja sopuisasti kaikki viisi koiraa malttoivat syödä oman ”kakkunsa”, eikä riitaa syntynyt naapurin nameista.

Hedyn 1-vuotisjuhlat

Arvelin jo vierailun aikana, että koirat juoksevat itsensä näännyksiin, mutta oli turhaa yrittää komentaa ne lepäämään. Voitto osasi onneksi hakeutua suojaiseen paikkaan lepäämään, mutta Fina ei tainnut malttaa levätä muulloin kuin isäntäväen nukkuessa. Yritin välillä viedä Eevin makuuaittaan huilaamaan, mutta se änkesi itsensä ulos oven raosta.

Samuel ja Pyry hoivaavat väsynyttä Voittoa

Sammuneet juhannusjuhlijat pöydän alla

Voitto osasi hiljentyä lepäämään

Viimeksi kerroin tulevista agilityn SM-kisoista ja nyt parin viikon jälkeen voin kertoa, että hyvin mukavasti ne sujuivat. Perjantain ”lämmittelykisoissa” sijoituimme Finan kanssa 14 sijalle 96 koirakon joukosta, mikä tulos antoi luvata menestymistä varsinaisessa SM-kisassa. Finaaliin emme kuitenkaan päässeet, sillä Fina kävi kurkistamassa väärää putken suuta ja siitä seurasi hylkäys. Ohjaukseni oli tietenkin epätarkkaa, eikä Fina ollut oikein varma miten siihen putkeen olisi pitänyt mennä. Loppurata sujui sitten alun kommelluksen jälkeen oikein mallikkaasti, joten jossitellen voisin sanoa, että melkein pärjäsimme hyvin.