sunnuntai, huhtikuuta 12, 2015

Vaihtolämpöistä

Tänään on hyvä päivä päivitellä blogia ja kuva-arkistoa, kun kylmät vesipiskot rapisevat ikkunaan ja tuuli vinkuu nurkissa. Ehkä koirat ymmärtävät suostua lyhennettyyn iltalenkkiin, varsinkin kun eilisessä ihanassa kevätsäässä käveltiin jopa ylimääräinen kierros. Taitavat kyllä olla ajatustenlukijoita ja eri mieltä, sillä juuri nyt Hedy nosti etukäpälät syliini, Fina asettautui työpöydän vieressä olevalle pedille ja Eevi köpötteli ovesta sisään. Päätimme päästää koirat takapihalle, joka on nykyisin rajattu talon ylä- ja alanurkista tontin sivulle. Siellä on runsaasti tilaa ulkoilla, vaikka kyllä remmikävely tuntuu aina voittavan pihalla ulkoilun.

Vaikka kevät ei vielä viheriöi puissa ja pensaissa, ruohikko on muuttunut värikkääksi kukkamatoksi. Väriloistosta pitävät huolen valkoiset posliinihyasintit, sähkönsinisenä hehkuva idänsinililjakasvusto, krookukset ja isokevättähdet. Luonnonvaraiset pikkukäenrieskat pilkuttavat nurmikkoa keltaisella ja pian valkovuokkojen kukkamatot levittäytyvät sipulikukkien sekaan. Ei tarvitse varoa, että koirat tallovat näitä sitkeitä kukkijoita. 

Pääsiäispyhien aattona pakkasimme autoon koirat, pari yöpymislaukkua sekä suklaamunia ja matkasimme Sarin ja Riston perheen kanssa viettämään pyhiä Jäppilässä. Ilmatieteenlaitos oli povannut vettä ja räntää ja jännitimme hiukan, pärjäisimmekö kesärenkailla myös viimeisen lumisen pikkutien. Berlingo hoiti homman hyvin eikä vetoapua tarvittu. Huonon sään raja kulki noin sadan kilometrin päässä meistä etelään ja saimme nauttia kauniista kevättalven säästä, maassa hieman lunta ja sinisellä taivaalla pilvenhattaroita ja loistava aurinko. Rantasauna saatiin lämpimäksi ja uskaltauduin pulahtamaan löylyjen päätteeksi Riston sahaamaan avantoon. Kylmää, mutta ihanan virkistävää!
Hankikeli - metsässä kelpasi samoilla
Jännittävää - tassut eivät uppoa lumeen
Kolme sukupolvea - Gina, Hedy ja Fina
Metsäkävelylle ei otettu Eeviä mukaan, mutta se nautti köpöttelystä pihamaalla. Gina, Fina ja Hedy kävivät kierroksilla ja piti olla tarkkana, ettei suosinut ketään keppien tai käpyjen heitossa. Varoitukset unohtuivat kuitenkin talon pihalla, kun Risto koppasi lunta kouraansa ja aikoi heittää Ginalle lumipallon. Hedy olikin jalkojen juuressa ja luuli pallon kuuluvan sille. Äiti ja tytär syöksyivät kumpikin lumipallon kimppuun, mutta kävikin niin, että Ginan suuhun jäi Hedyn kuono. Risto yritti erottaa riitapukarit Ginan pannasta vetämällä, mutta kun se irtosi, peukalo jäi jommankumman koiran leukojen väliin. Onneksi kuitenkin pahalta näyttäneestä tilanteesta ei lopulta jäänyt kuin kuonoon naarmuja ja isännälle pientä sormisärkyä. Tällaisen tilanteen varalta Elias oli ottanut ompeluvälineet mukaan, mutta onneksi niitä ei nyt tarvittu. Hetken kuluttua riitapukarit mahtuivat taas samalla sohvalle.

Hedy - The Scarface
Urheiluharrastukset ja agility ovat olleet viikon ajan jäässä ja ovat ehkä vielä pari viikkoa tästä eteenpäin, sillä olen toipilaana operaation jälkeen. Takapihalla voin kuitenkin harjoitella Hedyn kanssa keppejä ja kontakteja ja viikon lopulla aion jo mennä omalle kentälle tekemään pikkuharjoituksia. Päivät tuntuvat tosi pitkiltä, kun iltaisin ei ole treenimenoja. Onneksi on elokuvakanavia ja ylen areena.


Ei kommentteja: