Suihkuun!

Syksyn maskotti

Tenniksenpelaajaa odotellessa

Vaikka meidän staffit eivät ole himouimareita, ne eivät kuitenkaan vieroksu vettä eivätkä vesileikkejä. Jos sanon, että nyt mennään suihkuun pesulle, ne juoksevat vapaaehtoisesti pesuhuoneeseen. Fina on innokkaampi suihkuttelija ja haluaa tulla ensimmäisenä käsittelyyn. Hedy seisoo ovella kiltisti ja odottaa vuoroaan. Kun itse menen suihkuun, ne eivät huomioi sitä mitenkään, mutta Eliaksen aamusuihkutus saa ne villiintymään. Ne vahtivat silmät kovana Eliaksen aamutoimia ja syöksyvät pesuhuoneeseen pienimmästäkin vihjeestä. Fina napsii suihkusta leviäviä vesipisaroita niin että naksutus kuuluu. Lopulta sen turkki on aivan märkä aivan kuin olisi itse käynyt suihkussa. Kun Elias lähtee pelaamaan tennistä ja laittaa saunan valmiiksi päälle, koirat vonkuvat eteisessä odottaen suurta vesileikkiä. Olen jopa hieman kateellinen kun yksikään koira ei odota minua ovella jumpasta tullessani eikä villiinny sauna/suihkukäynnistä.  Pari viikkoa sitten kävin Hedyn ja Finan kanssa koirauimalassa ensi kertaa kesän jälkeen. Fina on jo tottunut uimahallissa kävijä, mutta oli ilo nähdä, miten Hedy uskaltautui nyt itsenäisesti uimaan. Se jopa hyppäsi veteen altaan reunalta. Fina aloittaa uimisen aina hillitysti altaan matalalta reunalta.

Ahkera agilityn treenaaminen on tuottanut tulosta, sillä Ginan kanssa saimme viime viikon kisoissa tuplanollan. Eilisissä kisoissa tuli niin ikään 0-tulos. Jos vielä tähtäämme ensi kesän SM-kisoihin, niin melko lähellä olemme jo osallistumiskriteerien täyttymistä. Seitsemästä 0-tuloksesta neljä on saavutettu, joista siis kaksi muodostavat vaadittavan tupla-nolla tuloksen. Hedy on käynyt myös kisaamassa, mutta vain hyppyradoilla. Se suorittaa radan nykyisin määrätietoisesti, eikä haahuile omiaan niin kuin aikaisemmin saattoi käydä. Virheet ovat tulleet pujottelusta, joko sisäänmenossa ja sitten liian aikaisesta ulostulosta. Pujottelua on helppo harjoitella, eiköhän me saada sekin pian kuntoon ja Hedylle jo hyviä tuloksia.

Viime lauantaina Primi ja Jedi emäntineen tulivat Kirkkonummen kisahallille tapaamaan äiti-Hedyä.  Kynnöspellolla oli vapautta kirmailla ja kyllä siellä mentiinkin vauhdikkaasti. Hedy oli onnellinen tavatessaan lapsosiaan ja sisarukset Primi ja Jedi leikkivät sydämensä pohjasta. Kasvattaja oli myös onnellinen tavatessaan hienosti kehittyneitä ja kasvaneita staffinuoria. Toivottavasti muutkin pennut pääsevät joskus tänne päin tapaamaan Hedy-mammaa ja kasvattajaa.

Jedissä on paljon isä-Dieseliä

Primi on pikku-Hedy

Ensimmäiset joululahjat saatu Jediltä

Jedin ja Primin peuhut