maanantaina, marraskuuta 10, 2008

On se niin helppoa, osa 2

Kaikki alkoi siitä, kun Riston kaksoset pelasivat tietokonepeliä Eliaksen kannettavalla. Lopetettuaan pojat lämäyttivät koneen kannen kiinni eivätkä huomanneet että hiiren johdon mötikkä jäi kannen ja näppäimistön väliin. Nestekidenäyttöön tuli outo raidoitus sateenkaaren väreissä ja työkalupalkki katosi kuvion alle. No, vastuuvakuutuksethan ovat tällaisia haavereita varten, joten väsäsin heti vahinkoilmoituksen Riston vakuutusyhtiöön. Sieltä tuli nopeasti ystävällinen vastaus: ”Ilman muuta korvaamme poikien aiheuttaman vahingon.” Ensin piti kuitenkin arvioituttaa vahinko huoltoliikkeessä. Kone lepäsi arvioijan pöydällä viikon verran ja vienti- ja hakurallista kertyi edestakaisia ajomatkoja yli 100 km. Kun luin vakuutuskorvauspäätöksen, verenpaine taisi nousta vaarallisiin lukemiin. Runsas kolme vuotta sitten hankittu laatukone Siemens Amilo oli kadottanut hinnastaan lähes 70 % ja niin vakuutusyhtiö näki oikeudekseen maksaa siitä 450 euroa vähennettynä 150 euron omavastuulla. Korvauspäätöksestä olisi voinut valittaa!

Halusin kuitenkin hankkia koneen, joka palvelisi tarpeitani vuosiksi eteenpäin ja siksi päädyin lisäämään vakuutuskorvauksen päälle ainakin kaksinkertaisen summan. Tein koneiden vertailuja netissä, arvioin tehoja ja ominaisuuksia. Kodintekniikkaliikkeessä kiusasin kysymyksilläni myyjää niin, että tämän finniset posket punoittivat. Poika parka taisi joutua koville, sillä hän soitti lopulta esimiehelleen pystyäkseen vastaamaan kysymyksiini.

Perusteellisen valintaprosessin jälkeen HP:n viihdekannettava Dv7-1060 sai kunnian päästä kotipöydälleni. Se on virtaviivainen, krominkiiltävä, ajatuksennopea ja käyttäjäystävällinen, mutta kokonsa puolesta tuskin enää edes kannettava kone. Yhteistyömme alkumetrit olivat yhtä onnen huumaa. Kuherruskuukausi päättyi melko nopsaan, sillä koneen sisäänrakennettu digi TV-viritin ei ollut lainkaan halukas yhteistyöhön. Se ei suostunut hakemaan kaikkia kanavia, ei näyttämään tekstitystä eikä EPG-ohjelmaopasta. Alkoi vilkas yhteydenpito HP:n tuen kanssa. Aluksi sain puhua jopa oikean ihmisen kanssa, mutta koska hän ei osannut autaa ongelmassani, piti sähköpostitse ottaa yhteys erikoisosaajaan. Parin päivän odottelun jälkeen sain postilaatikkooni ohjeita:

”Muuta Quick Playn asetuksia ja ota tekstitys käyttöön”.
Yritin mutta kone ilmoitti kerta kerran jälkeen ”Viritin on toisen sovelluksen käytössä tai ei toimi oikein”.
Ohjelmaoppaan korjaamista varten piti mennä Vikasietotilaan, etsiä piilotetut kansiot, poistaa kaikki Programdata-tiedostot jne jne.

Tein töitä, aikaa paloi ja vähän jo hermojakin rassasi. Ei muutosta, tilanne oli ennallaan. Taas sähköpostiviestillä pyyntö lisäohjeista, johon vastaus tuli kolmen päivän päästä.
”Resetoi tietokone” ja jos toimenpide ei auta, ”asenna tv-kortin ajuri uudelleen”.
Tein taas töitä käskettyä, mutta kone herjasi entiseen tyyliin.

Tuttava neuvoi palauttamaan järjestelmän alkutilanteeseen. Kone sen sijaan ei ollut yhteistyöhalukas ilmoittaen ettei palautusta voida suorittaa. Lopulta kokeilin Quick Playn päivitystä ja pienen pieni edistysaskel on nyt nähtävissä. Ohjelma löysi joitakin tv-kanavia, mutta näyttää vain pysähtynyttä kuvaa ilman ääntä ja tekstiä.

Televisio-ohjelma on kyllä nähtävissä Windowsin Media Center- ohjelmalla, mutta se taasi tue ulkomaisten ohjelmien tekstitystä. Voisinhan tietysti ajatella positiivisesti ja harjoitella vieraiden kielten ymmärtämistä, ruotsi, englanti ja saksa kun ovat jotenkuten hallinnassa. Periaatteesta en kuitenkaan anna periksi, olen maksanut sievoisen summan viihdekannettavastani ja sen on toimittava lupausten mukaisesti. Taistelu siis jatkuu. Jokunen päivä sitten sain sähköpostiini HP:n asiakastyytyväisyyskyselyn. Saatatte arvata, että näppäimet sauhusivat palautetta antaessani.

Miksi televisiota sitten pitää katsella kannettavasta, kun talossa on ihan perinteinen televisiokin? Viihdekannettavan tehtävä on olla osa suurempaa kokonaisuutta. Olohuoneen kattoon asennetun projektorin kautta televisiokuvan saa heijastettua yli kaksimetrisenä terväväpiirtona valkoiselle takaseinälle. Finan mielestä ainoastaan jättikokoinen televisiokuva on katselemisen arvoinen. Se istuu sylissäni ja katselee Ihmeellinen luonto-ohjelmaa, missä liihottelevat perhoset ja pörräävät mehiläiset saavat sen korvat nousemaan, pään kallistelemaan puolelta toiselle ja kuonokarvat värisemään. Parasta on kun tiikerinpennut painivat kumeasti muristen. Fina tärisee sylissäni ja haluaisi mukaan.

PS. Tänä aamuna sähköpostilaatikossa oli uusi ohje:
”Kyselysi perusteella lähetämme oheiset tiedot, jotka toivottavasti antavat vastauksen kysymykseesi.

Keskustelin tästä ongelmasta kollegani kanssa ja sain seuraavanlaisen ratkaisuehdotuksen.

1. Käynnistä->Etsi->kirjoita msconfig->ok.
2. Siirry Käynnistys välilehdelle. Poista palvelut ehtray.exe ja/tai ehshell.exe palveluiden edestä ruksi.
3. Hyväksy asetukset Ok:lla
4. Käynnistä tietokone uudelleen.”

Ehkäpä taas kokeilen, mutta odottelen oikeaa mielentilaa.

Ei kommentteja: