Koulun historiantunneilla käytiin aikoinaan varmasti läpi Pohjan sota ja Narvan taistelu, mutta meitä tyttönorssilaisia taisivat silloin kiinnostaa enemmän pojat kuin sotastrategiat. Pari päivää sitten seisoessani Narvajoen rannalla historia tuli eläväksi, kun erinomaisen taitava opas kuvasi taistelun vaiheita aidossa ympäristössä. Kun katseli Narvajoen vuolasta virtaa, oli helppo kuvitella miten Pietari I:n joukot pakenivat lumimyrskyssä Kaarle 12. joukkoja, syöksyivät suin päin joen jäälle ja hukkuivat tai paleltuivat hyiseen veteen. Historian kertaustunti liittyi Ida-Virumaan kolmipäiväiseen kiertomatkaan, jolle osallistuin SLK:n matkailukerholaisten kanssa. Samalla matkalla, saman päivän aikana kävimme myös taivaassa ja maan alla. Vierailimme Kuremäen luostarissa, korkealla luostarimäellä ja myöhemmin saimme opastusta kaivoshistoriasta kiven kaivostunnelissa. Vaikka olen Virossa usein käynyt, nyt tutustuin täysin erilaiseen naapurimaahan. Majoituimme Maetagusen kartanohotelliin, joka muutettiin neuvostoliiton aikana kolhoosiksi. Kauniin kartanopuiston reunamilla törröttivät ränsistyneet kolhoosirakennukset kuin kummitustalot. Vastakohtaisuuksien maakunta, venäläistä ankeutta, aateliskartanoiden loisteliaisuutta, luontoa ja teollisuutta, hiekkanummia ja valtavia suoalueita.
Matkan aikana Eliaksella oli melkoinen lauma huollettavanaan. Kaksoset ja pikkuveli sekä pikku-Gina tulivat yökylään, kun Sari ja Risto viettivät ystävien syntymäpäiväjuhlia. Hyvin olivat miehet pärjänneet, eikä naisväkeä ollut kaivattu. Menu koostui nakeista, perunasalaatista ja sipseistä. No, olin kyllä valmistanut ison pannullisen lihamureketta, mutta se riitti vain alkupalaksi. Miehet kävivät elokuvissa, pelasivat pihalla palloa ja ulkoiluttivat koiria. Gina oli täpinöissä, kun sai leikkikumppaneiksi emon ja isoäidin. Jäljistä päätellen täällä on ollut villiä menoa, köysilelut riekaleina, koripedin reunukset purtuna ja seinänkulmaa nakerreltuna. Melkoisen pieniä vaurioita ne kuitenkin ovat, pääosin pikkutyttö oli käyttäytynyt mallikkaasti ja pääsee toisenkin kerran yökylään.
Finan kivihulluus alkaa käydä hermoille, sillä se salakuljettaa kiviä myös sisään. Tänään oli lakanoiden vaihtopäivä, ja sillä aikaa kun pujottelin pussilakanoihin täkkejä, se oli vienyt sänkyyn multaisen kiven. Se aluslakana meni vaihtoon vain puoli tuntia levittämisen jälkeen. Olohuoneen matto on myös hirveän näköinen, ja mietin nyt vaihdanko maton vai asennanko portin oviaukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti