Pennut kylässä

Voiko painepesurin käyttöön hurahtaa? Viikonloppuna taisin hurahtaa, sillä innostuin painepesemään talon ulkoseinää, enkä malttanut millään lopettaa kun tulos oli niin hieno. Painesuihkun jälkeen tiilet paljastivat vuosikymmenien pölykertymän alta alkuperäisen värinsä. Onneksi himo hyytyi yhteen seinään, sillä koko talon peseminen olisi ollut melkoinen urakka. Vaikka sisätiloissa olisi ollut kylliksi siivoamista, ei pölyimurin ja mopin käyttö innostanut ollenkaan. Siellä painepesuria voi käyttää korkeintaan saunan lauteisiin ja pesuhuoneen kaakeleihin..

Viikonlopun erikoisiin puhdetöihin kuului myös ulkogrillin kokoaminen. Myyjä varoitti tosin, että grillin kokoaminen voi olla vaativaa ja siihen pitäisi varata runsaasti aikaa. Pitäisi myös olla erityisen tarkka kokoamisohjeiden kanssa, sillä jos asentaa jonkun kohdan väärin, purkaminen on hankalaa. Yritin olla tarkka, mutta jalkojen asennus meni uusiksi kaksi kertaa Miten ihmeessä neljä jalkaa voi asentaa niin monella eri tavalla, taitaa olla jopa neljän potenssiin. Nyt grilli näyttää jo aivan oikealta, vain sivutasot ja keitin puuttuvat sekä muutama viimeistelevä asennus. Eri asia on sitten, toimiiko se, syttyvätkö polttimet ja kuumeneeko parila. Siinä äheltäessäni muttereiden ja ruuvien kanssa mietin, miten helposti asiakas on vedätettävissä. Omasta mielestään on harkitseva ostaja, tekee vertailuja, käy kuluttajasivuilla, pohtii valmistajan luotettavuutta sekä muita varteenotettavia seikkoja. Valinnan tehtyään hän suostuu ostamaan askartelupaketin, käyttämään laitteen kokoamiseen tuntitolkulla aikaa sekä ottamaan riskin, ettei laitetta saa edes kunnolla koottua.

Teknisten toimien lisäksi aikaa riitti myös koirille. Olin varannut Eeville ja Finalle ammattivalokuvaajalta ajan eli Aino Pikkusaaren joukkokuvauksen. Odotan uteliaana poseerauskuvia Olkkalan kartanon portailta sekä vesileikkikuvia Olkkalan järven hiekkarannalta. Ammattilaisen otteet olivat ihailtavia, kerrassaan hienosti hän sai koirat pysymään aloillaan tai leikkimään villisti vedenrajassa.

Gina tuotiin viikonlopuksi yökylään ja uteliaana seurasin miten kolme sukupolvea haki kontaktia. Fina alisti Ginan aluksi melko kovakouraisesti, mutta antautui sitten innokkaisiin ja villeihin leikkeihin. Isoäiti Eevi ei tiennyt, minkä roolin ottaisi. Toisaalta pentu kiinnosti, mutta toisaalta Fina oli aikaisemmin kieltänyt seurustelun pentujen kanssa. Se piti sopivaa etäisyyttä Ginaan ja komenteli sitä
rumalla äänellä.


Gina nauttii kielletystä hedelmästä, vain mummolassa saa nukkua sängyssä

Pennut ovat nyt 12 viikon ikäisiä ja ensimmäinen rokotus oli ajankohtainen viikonloppuna. Maanantaina meillä oli pentutapaaminen rokotuksen yhteydessä, ainoastaan Alma ja Remu joutuivat omistajien työesteiden vuoksi tulemaan eri päivinä. Ilta-auringossa takapihalla Gina, Neggu, Saga ja Heka etsivät yhteistä säveltä, mutta ei sitä ihan heti löytynyt. Joku kurkisteli omistajan jalkojen välistä, toinen meni koivun taakse piiloon ja joku juoksi pakoon emoaan. Kun Saga saapui paikalle, se otti tilanteen heti haltuunsa, oli kuin lauman kuningatar. Kaveriksi se sai Hekan, rohkean pojan eikä leikin aloittamisessa kauaa kursailtu. Kun puolisen tuntia oli ihmetelty menoa, uskaltautuivat myös Gina ja Neggu leikkimään ja kotiinlähdön aikaan kaikki olivat kaikkien kavereita. Omistajat juoksivat pentujen perässä ja yrittivät ikuistaa leikkejä, mutta kameroihin taisi tallentua vain jalkoja, häntiä, ihmisten varpaita ja leluja. Kun Alma ja Gina tapasivat sunnuntaina, neideillä oli melko kipakat leikit ja välillä jouduttiin jäähylle. Remu pääsi vain Finan kovakouraiseen käsittelyyn ja tomera poika alistui nöyränä äitinsä komenteluun.

Kaikki pennut ovat kehittyneet hienosti, ne ovat kauniita ja napakoita pikkustaffeja. Fina-äiti saa olla ylpeä jälkeläisistään, mutta niin ovat kasvattaja ja varmasti myös omistajat.