Suunnistusta ja agilitya

Terveiset Iltarasteilta! Paloheinän suunnistuksessa väkeä oli kuin suuressa yleisötapahtumassa, parkkipaikat täynnä ja lähtöleimausta odottamassa lähes 100 metrin ihmisletka. Metsässä ryskyi ja ritisi, kun suunnistajat juoksivat rasteja etsimässä. Löysin tällä kertaa kaikki rastit oikein helposti, eikä 5 km:n rata pidentynyt paljoakaan turhasta pyörimisestä. Poluilla juostessani aloin vertailla agilityä ja suunnistusta, molemmat lempilajejani, ja löysin monia yhtäläisyyksiä.

Sekä suunnistus- että agilitykisoissa kisa-alueen laitamille kasvaa leiriryppäitä, kun perheenjäsenet ja kaverit ovat saapuneet seuraamaan kisoja. Kisaajat eivät hienostele vaatteilla. Agilityssä asusteiden on kestettävä koirien hyppelyt ja raapimiset, tummat rasvaläikät reunustavat taskuja, jotka pullottavat lihapullista, juustonpaloista tai muista nameista. Suunnistajan vaatteet ovat saaneet kuorrutuksen suolla rämpimisestä tai kuraisten ojien ylityksistä. Palkeenkielet kertovat risukoiden läpi rynnimisestä tai kannontynkään kompastumisesta. Ihanteellisin sää on kevään viileä tai syksyn kuulas, helle läkähdyttää kisaajat ja kylmä sade jähmettää. Kumpikin laji saa suorittajan hurmioon, kun rata sujuu ilman virheitä ja lyhyimmällä mahdollisella matkalla. Kisaaja vannoo lopettavansa lajin, kun metsässä rastit eivät löydy tai agilityradalla esteet suoritetaan väärässä järjestyksessä. Muisti on kuitenkin lyhyt. Viimeistään kotiin tullessa kaivetaan kisa-aikataulut esiin ja ilmoittaudutaan seuraaviin kisoihin, koska silloin kaikki sujuu varmasti paremmin.

Viikonlopun suurkisoissa Kirkkonummella keräsimme Finan kanssa niin monta hylly(tyst)ä, että niillä olisi rakentanut kokonaisen Lundian. Pientä lohdutusta antoi huomio, että useat kokeneetkin kisaajat hylättiin, mutta myönnän että olemme vielä kovin kokemattomia kolmosluokkalaisia. Kun kuvittelen ohjaavani Finan tietylle esteelle tietyllä tavalla, en ollenkaan tajua, että sen liikerata on paljon kuviteltua laajempi ja nopeampi. Se on kuin musta salama väärällä esteellä, jos en ehdi antaa oikeata vinkkiä. Eevi pääsi myös kisaamaan, ja hoiti sentään kotiin säkillisen palkintoja. Ei senkään suorituksessa ollut hurraamista, mutta kun muut olivat vielä huonompia, Eevi sijoittui palkinnoille.


Fina avustaa postinkannossa aina kun ehtii muilta kiireiltään. Eeviä ei kantaminen ole koskaan kiinnostanut, mutta se on kyllä kärkkäänä ottamassa palkintonamia Finan postinkannosta. Perjantaina Fina oli erityisen kiinnostunut Kauppalehden kiikuttamisesta. Ehkä se halusi emännän kertovan, olisiko taloudellinen tilanne yhtään kohentunut. Se on huolissaan lajikumppaniensa puolesta, epäilee että kaikki koirat eivät saa tarpeeksi terveellistä ruokaa, hyvää kotia, hoivaa ja virikkeitä.