Talven hiihtokausi on vihdoin avattu, Tampereelle asti piti matkata, jotta pääsi hiihtoladulle. Usko hiihtämiseen meinasi mennä sielläkin, sillä aluksi latu oli vain jäiset kiskot, joilla luisteltiin suksilla. Keli parani kuitenkin, kun latu sukelsi metsään ja lopulta saattoi nauttia ihan oikeasta sivakoinnista lumisella ladulla. Kotiin palatessa ilahduin, kun pihalle oli kertynyt pieni lumikerros, ehkäpä Espoossakin pääsee jo kohta hiihtämään. Hiihto on mielestäni liikuntamuotojen kunkku, siinä joutuvat kaikki lihasryhmät monipuolisesti töihin.
Eevi ja Fina jäivät Riston luo hoitoon, ne viihtyivät siellä varmasti paremmin kuin automatkalla ja kerrostalokylässä. Tampereella Pyry kylläkin oli odottanut koiria, hänellä on jopa kaksi leikkikoiraa, joiden nimet ovat Fina ja Eevi. ASTin koirakalenteri on näkyvällä paikalla ja sieltä Eevi katselee Pyryn touhuja. Riston perheen kanssa meillä on hieno joustava koirien yhteishuoltajuus, tosi helppoa ja kätevää. Jos meillä on menoa, koirat viedään Laaksolahteen, ei tarvitse pakata tarvikkeita mukaan, eikä selitellä syömä- ja ulkoilutapoja. Kun Riston perheellä on matka edessä, Dixie siirtyy yhtä joustavasti vanhaan kotiinsa. Jos tämä hoitorengas ei toimi, Iirislahdessa odottaa varahoitopaikka. Sirkka ja Markku ovat jo kyselleet, milloin he saavat koirat hoitoonsa. Pääsiäisen maissa onkin ohjelmassa sellainen matka, että kaikki kolme koiraa tarvitsevat hoitopaikan. Sirkka ja Markku ovat jo lupautuneet hoitajiksi.
Viime kerralla kirjoitin, miten Dixie oli hurmannut Royn luokkakaverin perheen. Siellä oli innostuttu ihan tosissaan staffipennun hankinnasta ja soiteltu eri kasvattajille. Kyselykierros ei ollut tuottanut tulosta ja perhe soitti uudestaan Ristolle, osaisiko hän antaa vihjettä pennunhankintaan. Risto siirsi tehtävän minulle ja sainkin selville, että espoolaiselle kasvattajalle on tulossa pian pentue. Nyt näyttää lupaavalta, sillä Royn luokkakaverin perheeseen on luvassa keväällä staffivauva. Dixien voisi kyllä nimetä sen kummiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti