Eevi pelästytti meidät mökkilomalla pahan kerran, sillä eräänä aamuna sen takimmaisista nisistä löytyi kasvaimen tapaisia kovettumia. Suurin niistä oli luumun kokoinen. Kun Elias kokeili ja paineli löydöstä, nisästä valui puhdasta verta. Seuraavana aamuna pedistä löytyi isot verijäljet, eivätkä möykyt olleet mitenkään pienentyneet. Olin pannut myös merkille, että Eevi oli ollut hieman rauhaton ja läähättävä muutaman päivän ajan ja oli halunnut nukkua yläkerrassa yksin. Nisäkovettumat ilmeisesti vaivasivat sitä ja ehkä aiheuttivat särkyäkin. Suunnittelimme pikaista leikkausta heti Espooseen palattuamme. Saadakseni asiantuntijan arvion Eevin ongelmasta soitin "koiragynekologi" Merja Dahlbomille. Hän arvioi melko suurella varmuudella möykyt tukkeutuneiksi maitorauhastiehyeiksi, jotka ovat aiheuttaneet verisuonten katkoksia. Suosituksena oli Galastop-lääkityksen aloittaminen, jolla saadaan kaikki maitorauhastoiminta lakkaamaan. Nyt Eevin möykyt ovat jo pienentyneet, ja verenvuoto vähentynyt. Seitsemän pennutuksen jälkeen tämä oli minulle aivan tuntematon komplikaatio eikä luottokasvattajani Theakaan ollut moista nähnyt. Seuraamme nyt tilannetta ja uskon tukkeutumien korjautuvan lääkityksellä. Silti suunnitelmissa on Eevin sterilisointi ennen kesää ja siinä yhteydessä voidaan myös poistaa ongelmalliset maitorauhaset.
Meillä on nyt täysi koiramiehitys, sillä Dixie on "vierailulla" Tammitiellä. Myös kaksospojat Werner ja Roy sekä pikkuveli Henrik ovat hoidossamme, sillä vanhemmat ovat toivelomalla Pariisissa. Olemme jo jonkin aikaa pohtineet Dixien palauttamista Riston perheelle, sillä heidän koiransa se alun pitäen on. Dixie vain jäi meille, kun perhe lähti komennukselle Dallasiin puoleksitoista vuodeksi. Kun samoihin aikoihin perhe kasvoi 3 pojalla, eikä Dixien kanssa harrastamiseen tahtonut löytyä aikaa, päädyttiin tällaiseen yhteishuoltajuuteen. Nyt pojat ovat jo niin isoja, että pystyvät ulkoiluttamaan Dixietä ja toisaalta vanheneva koira nauttii ns. vierihoidosta. Sari kertoi, että hän löysi Dixien eräänä iltana nukkumassa Riston kainalossa peiton alla. Kaiken lisäksi pieni riiviömme Fina käsittelee isoäitiä ja isoisoäitiä melko rajusti ja ne selvästi vähän pelkäävät sitä. Varmaan tilanne rauhoittuisi ajan kanssa, mutta silti uskon, että Dixie ansaitsee kaiken sen rakkauden ja huomion, minkä se Riston perheen luona saa. Sitä paitsi tapaamme niin usein, että koirat eivät pääse vieraantumaan toisistaan.
Cessi on melko väsynyt ja heikkenee silmissä. Yritämme tsempata ensi viikon 15-vuotispäivään asti. Fina hakee kovasti sen seuraa ja yrittää leikkiä sen kanssa. Cessi-paran korvat ovat ihan ruvella Finan rajuista leikinyrityksistä. Nyt Fina tosin jo tottelee, kun kiellämme Cessin ahdistelun. Fina tuntuu ymmärtävän hyvin nopeasti, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua. Uusia tilanteita syntyy kuitenkin niin nopeasti, että kieltojen määrä taitaa moninkertaistua. Nyt pitäisi jo aloittaa Finan järjestelmällinen peruskoulutus, sillä se on jo nyt tarkkaavainen ja nopeasti asioita omaksuva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti