Finan suussa hohtaa rivi kauniin valkoisia etuhampaita, jotka muodostavat täydellisen ja tasaisen leikkaavan purennan, ts. alaleuan etuhampaat koskettavat kevyesti yläleuan etuhampaiden takapintaa. Kulmahampaiden asentoa tarkkaillaan, sillä alakulmahampaat ovat kasvaneet vasta jonkin matkaa ja yläleuan kulmurit tekevät vasta tuloaan. Toinen yläkulmuri on jo selvästi esillä, mutta koska maitokulmuri ei näyttänyt irtoavan, päätimme irroittaa sen antamaan tilaa uudelle hampaalle. Fina sai elämänsä ensimmäisen rauhoituksen ja makasi siksi rentona hoitopöydällä sillä aikaa kun Elias irroitti maitohammasta. Samalla rauhoituksen aikana Fina sai myös pedikyyrin ja nyt sain leikata sen kynnet kerrankin rauhassa ja tarpeeksi lyhyiksi. Eevi seurasi hoitopöydän vieressä tarkkana ja jos koiran ilmettä yleensä voi kuvata huolestuneeksi, niin Eevi näytti juuri sellaiselta. Operaation jälkeen Fina loikoili makuupatjalla, raotti välillä silmiään ja haukotteli. Huoneen imurointi oli kuitenkin niin vahva ärsyke, että se päätti nousta ylös. Se siirtyi hieman haparoiden ja sivuaskelin pihanurmikolle lepäämään, missä olikin sopivan viileää aamuisen sateen jälkeen. Jos kansa on huomenillalla juhannustuiskeessa, meidän Fina otti vähän etumatkaa ja vietti tuiskeessa aatonaattoa. Nyt illansuussa se on jo palautunut ennalleen, ruoka maistuu ja leikit sujuvat.
Tänä kesänä poikkeuksellisesti emme matkaa kovinkaan kauas juhannuksen viettoon, sillä vietämme sitä Kirkkonummen Hvitträskissä Mikan perheen mökillä. Tuntuu helpottavalta, kun ei tarvitse pakata eikä lähteä juhannusruuhkiin pääkaupunkiseudun ulosmenoteille. Viime viikonlopun Kuortaneen matkassa oli ihan tarpeeksi eli lähes 900 km autossa istumista, nyt siirtymä on vain 20 km ja 20 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti