Kotona on hiljaista ja outoa, kun iloiset huiskuhännät ovat poissa. Yritän pidättäytyä soittamasta hoitopaikkoihin kysymään, miten siellä pärjätään.
Oli väärä luulo, että pennut olisivat peloissaan ensimmäisellä automatkalla. Päinvastoin, ne olivat niin vauhdikkaita, että sain pidellä niitä, että pysyisivät etupenkillä olevassa kopassa. Haba jyrsi korin reunoja ja yritti kiivetä pois, Noi repi viltinkulmaa, Nero ja Fina painivat. Grönbergillä niitä odotti täydellisesti varusteltu hotellihuone, jossa viikko sujuu varmaan virikkeellisesti. Viereisessä huoneessa asustaa viikkoa vanhemmat 4 pinserin pentua. Valitettavasti pennut eivät kuitenkaan pääse leikkimään keskenään. Viivyin hetken ja ihastelin pieniä siroja pinserin pentuja, jotka hyppelivät kuin gasellit. Niiden rinnalle meidän staffipennut vaikuttavat kömpelöiltä nallekarhuilta.
Nyt vieroittaudun pysymään poissa viikon ajan tietokoneeni ääreltä, ja tuskinpa vieroitusoireet kovin vaikeat ovat loman viedessä ajatukset toisille urille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti