perjantaina, joulukuuta 02, 2005

Temppuja ja palkintoja

Kaikki koiramme ovat mainioita staffeja ja niillä kullakin on omat vahvuutensa. Dixie on lauman välkky eli se, joka osaa ja haluaa tehdä temppuja. Laskin kerran sen ymmärtämät sanat ja pääsiin lukuun 60. Lasse Pöysti on sanonut, että sen villakoira on Suomen viisain, koska se ymmärtää 50 sanaa. Dixie panee siis paremmaksi. Dixie on nopea oppimaan temppuja vielä kypsällä iälläkin eli sanonta vanhan koiran oppimisesta ei pidä paikkaansa. Päivä alkaa yleensä sen suosikkitempulla eli sanomalehden haulla isännän tai emännän kanssa. Postilaatikkoon se ei tietenkään ylety, mutta vaatii saada heti lehden suuhunsa. Sitten se juoksee sisään viemään sen sille isäntäväen puolikkaalle, joka on kotona. Hankalaa, jos tämä sattuu esimerkiksi olemaan kylppärissä. Se laskee lehden lattialle ja haukkuu kärsimättömästi kylppärin oven takana, kunnes saa annettua lehden. Sen jälkeen se vaatii palkkausta hyvästä työstä. Seuraa juoksu jääkaapille ja innokas namin odottelu. Muut koirat peesaavat Dixietä ja saavat nekin, oikeastaan ansiottomasti, palkintonsa. Siis siitä hyvästä, että Dixie on niin hyvä.

Kerran kokeilimme tempun opettamista naksuttimen avulla. Olin lukenut koirasta, joka tuo emännälleen nenäliinan aivastuksen jälkeen. Päätimme kokeilla sitä niin, että minä tekoaivastin ja Elias näytti Dixielle lähellä olevaa nenäliinaa. Kun se koski siihen nenällään, naksautin. Seuraavaksi naksaus, kun se otti nenäliinan suuhunsa. Sen jälkeen Elias pyysi sitä viemään nenäliinan minulle ja naksautus suorituksesta. Näin Dixie oppi kolmen yrityksen jälkeen tuomaan nenäliinan aina kun aivastan. Välillä syntyy hankalia tilanteita, kun aivastan ihan oikeasti ja unohdan tämän Dixien tempun. Se pyörii tuskaisena ympäriinsä ja yrittää etsiä nenäliinaa tuotavaksi. Eevi on myös ehdollistanut tämän niin, että sekin hätääntyy, jos Dixie ei löydä nenäliinaa. Kerran treeneissä kaveri aivasti ja ihmetteli, miksi Eevi pyöri hermostuneen tuntuisena hänen ympärillään. Sanoin, että se turhautuu kun lähellä ei ole Dixietä tuomassa nenäliinaa.

Dixie osaa paljon muutakin; katsoa oikealle ja vasemmalle, kierähtää ympäri, maata selällään ketarat pystyssä hiljaa, kiertää hyppyesteen käskyllä "takaa", tuoda lenkkikengät, hakea väen syömään, viedä kännykän nimetylle henkilölle jne. Joskus suunnittelin, että osallistuisimme Vuoden välkky -kisaan, mutta se on jäänyt vain ajatuksen tasolle.

Ei kommentteja: