Kaikki nämä hurmaavat staffit

Lyhyt maininta ”Peruutuksen vuoksi yksi urospentu vailla kotia” kotisivuillani poiki yli kymmenen yhteydenottoa. Pikku-Urholle olisi ollut tarjolla monta erilaista kotia eri puolilla Suomea. Kaikki ehdokkaat olisivat varmaan tarjonneet sille hyvän kodin, mutta uskon että ratkaisuni antaa se aktiiviiseen perheeseen ja koiraystävälliseen elinympäristöön oli oikea. Perheen 11- ja 14-vuotiaat pojat saavat reippaan koirakaverin, joka ei takuulla väsy leikkimiseen ja peuhaamiseen. Koiran hoitaminen taas opettaa kasvaville nuorille vastuuntuntoa ja huolenpitoa. Kun pennun tulevat omistajat kävivät katsomassa koiriamme, Eevi ja Dixie tekivät parhaansa hurmatakseen heidät. Tuntuu aivan kuin ne olisivat olleet mustasukkaisia pentujen saamasta huomiosta ja yrittivät osoittaa kaikin tavoin miten ihania ne ovat. Kun oltiin ottamassa valokuvaa perheen pojista pentu sylissä, Eevi änkesi poikien väliin ja halusi täten kuvan pääkohteeksi.

Olen huomannut, että varsinkaan Dixie ei jätä rauhaan henkilöä, joka ei osoita kiinnostusta sitä kohtaan. Se aivan kuin ei voi ymmärtää, että joku ei ihastu noin hurmaavaan staffiin. Jos kylässä on esimerkiksi ”ei-kovin-koiraystävällinen” vieras, se tälläytyy hänen viereensä ja tökkii kuonolla pyytäen rapsutusta koko ajan. Kun tämä vieras on sinnikkään taivuttelun jälkeen valloitettu, se jättää hänet vihdoin rauhaan. Dixie muuten taitaa olla ihan oikeassa siinä, että pennut saavat liikaa huomiota. Unohdimme 9.2. olleen Dixien 11-vuotissyntymäpäivän tässä pentutohinassa. Täytyypä järjestää synttärikestit jälkikäteen. Dixie on iältään jo vanha koira, mutta luonnoltaan vielä leikkisä nuori. Äskeisellä metsäkävelylläkin se kaivoi lumen seasta kuusen käpyjä ja tarjosi minulle heittoleluksi.

Pentueen ainoan punakuonon nenänpää on saamassa tummaa pigmenttiä ja sen ulkonäkö muuttuu päivä päivältä. Nyt kun kaikkien pentujen silmät ovat auki, ne liikkuvat jo vilkkaasti ympäri pentulaatikkoa. Selvästi voi havaita jo pientä pukkimista, jonka voi tulkita leikin aluksi. Jalatkin kantavat melkein kropan painoa, mutta välillä kellahdetaan hauskasti kumoon ja kieritään ympäri.



Maailma pentulaatikon ulkopuolella on vielä pelottava, yhdessä sen uskaltaa kohdata helpommin.