Viime päivät ovat sujuneet nopsasti toinen silmä Torinon kisoja TV:stä seuraten ja toinen pentulaatikon elämää tarkkaillen. Pentujen uusin opittu asia on istuminen. Ne näyttävät ihan lelukoirilta istuessaan silmät kirkkaina laatikossa. Tänä aamuna huomasin myös, että leikinyritystä harjoitellaan liikuttavan murinan kanssa. Viikon kuluttua laatikosta kuuluu jo mekastus, kun leikkiä säestetään äänekkäällä leikkimurinalla. Staffin leikkiääntely onkin ihan oma erikoisuutensa. Ne jotka eivät tunne rotua, voivat luulla että kahden staffin leikissä onkin kyse tappelusta, sen verran hurjalta ääntely kuulostaa. Jos staffi leikkii epävarman tai aran koiran kanssa, kannattaa olla tarkkana, ettei vastapuoli vastaa oikealla ärähdyksellä luullen staffinkin murisevan oikeasti. Staffin ääntely on lähes tavaramerkki, sillä en usko minkään muun rodun pystyvän päästelemään niin erikoisia ääniä. Muistan kun olin ensimmäisen staffini Iinan kanssa tokokoulutuksessa ja ohjelmassa oli paikoillaan istuminen. Kouluttaja kysyi, että mikä kanarialintu tuo koirasi on. Cindy pitkästyksissään todellakin moukui ja vinkui kuin kanarialintu. Koiranäyttelyssä staffikehä saattaa löytyä pelkästään ääntelyn perusteella, kun kymmeniä staffeja on kerääntynyt paikalle ja ne keskustelevat kukin omalla persoonallisella staffikielellään.
Eevi on tullut yläkertaan lepäämään pentujen hoidon välillä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti